lääketiede

Finnish

Etymology

lääke (medicine, remedy) + tiede (science). Coined by Finnish politician, historian and professor Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen in 1861.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlæːkeˣˌtie̯deˣ/, [ˈlæːk̟e̞t̪̚ˌt̪ie̞̯de̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iede
  • Syllabification(key): lää‧ke‧tie‧de

Noun

lääketiede

  1. medicine (study of diseases and illnesses; profession and practice of physicians)

Declension

Inflection of lääketiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
nominative lääketiede lääketieteet
genitive lääketieteen lääketieteiden
lääketieteitten
partitive lääketiedettä lääketieteitä
illative lääketieteeseen lääketieteisiin
lääketieteihin
singular plural
nominative lääketiede lääketieteet
accusative nom. lääketiede lääketieteet
gen. lääketieteen
genitive lääketieteen lääketieteiden
lääketieteitten
partitive lääketiedettä lääketieteitä
inessive lääketieteessä lääketieteissä
elative lääketieteestä lääketieteistä
illative lääketieteeseen lääketieteisiin
lääketieteihin
adessive lääketieteellä lääketieteillä
ablative lääketieteeltä lääketieteiltä
allative lääketieteelle lääketieteille
essive lääketieteenä lääketieteinä
translative lääketieteeksi lääketieteiksi
abessive lääketieteettä lääketieteittä
instructive lääketietein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of lääketiede (Kotus type 48*F/hame, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative lääketieteeni lääketieteeni
accusative nom. lääketieteeni lääketieteeni
gen. lääketieteeni
genitive lääketieteeni lääketieteideni
lääketieteitteni
partitive lääketiedettäni lääketieteitäni
inessive lääketieteessäni lääketieteissäni
elative lääketieteestäni lääketieteistäni
illative lääketieteeseeni lääketieteisiini
lääketieteihini
adessive lääketieteelläni lääketieteilläni
ablative lääketieteeltäni lääketieteiltäni
allative lääketieteelleni lääketieteilleni
essive lääketieteenäni lääketieteinäni
translative lääketieteekseni lääketieteikseni
abessive lääketieteettäni lääketieteittäni
instructive
comitative lääketieteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative lääketieteesi lääketieteesi
accusative nom. lääketieteesi lääketieteesi
gen. lääketieteesi
genitive lääketieteesi lääketieteidesi
lääketieteittesi
partitive lääketiedettäsi lääketieteitäsi
inessive lääketieteessäsi lääketieteissäsi
elative lääketieteestäsi lääketieteistäsi
illative lääketieteeseesi lääketieteisiisi
lääketieteihisi
adessive lääketieteelläsi lääketieteilläsi
ablative lääketieteeltäsi lääketieteiltäsi
allative lääketieteellesi lääketieteillesi
essive lääketieteenäsi lääketieteinäsi
translative lääketieteeksesi lääketieteiksesi
abessive lääketieteettäsi lääketieteittäsi
instructive
comitative lääketieteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative lääketieteemme lääketieteemme
accusative nom. lääketieteemme lääketieteemme
gen. lääketieteemme
genitive lääketieteemme lääketieteidemme
lääketieteittemme
partitive lääketiedettämme lääketieteitämme
inessive lääketieteessämme lääketieteissämme
elative lääketieteestämme lääketieteistämme
illative lääketieteeseemme lääketieteisiimme
lääketieteihimme
adessive lääketieteellämme lääketieteillämme
ablative lääketieteeltämme lääketieteiltämme
allative lääketieteellemme lääketieteillemme
essive lääketieteenämme lääketieteinämme
translative lääketieteeksemme lääketieteiksemme
abessive lääketieteettämme lääketieteittämme
instructive
comitative lääketieteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative lääketieteenne lääketieteenne
accusative nom. lääketieteenne lääketieteenne
gen. lääketieteenne
genitive lääketieteenne lääketieteidenne
lääketieteittenne
partitive lääketiedettänne lääketieteitänne
inessive lääketieteessänne lääketieteissänne
elative lääketieteestänne lääketieteistänne
illative lääketieteeseenne lääketieteisiinne
lääketieteihinne
adessive lääketieteellänne lääketieteillänne
ablative lääketieteeltänne lääketieteiltänne
allative lääketieteellenne lääketieteillenne
essive lääketieteenänne lääketieteinänne
translative lääketieteeksenne lääketieteiksenne
abessive lääketieteettänne lääketieteittänne
instructive
comitative lääketieteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative lääketieteensä lääketieteensä
accusative nom. lääketieteensä lääketieteensä
gen. lääketieteensä
genitive lääketieteensä lääketieteidensä
lääketieteittensä
partitive lääketiedettään
lääketiedettänsä
lääketieteitään
lääketieteitänsä
inessive lääketieteessään
lääketieteessänsä
lääketieteissään
lääketieteissänsä
elative lääketieteestään
lääketieteestänsä
lääketieteistään
lääketieteistänsä
illative lääketieteeseensä lääketieteisiinsä
lääketieteihinsä
adessive lääketieteellään
lääketieteellänsä
lääketieteillään
lääketieteillänsä
ablative lääketieteeltään
lääketieteeltänsä
lääketieteiltään
lääketieteiltänsä
allative lääketieteelleen
lääketieteellensä
lääketieteilleen
lääketieteillensä
essive lääketieteenään
lääketieteenänsä
lääketieteinään
lääketieteinänsä
translative lääketieteekseen
lääketieteeksensä
lääketieteikseen
lääketieteiksensä
abessive lääketieteettään
lääketieteettänsä
lääketieteittään
lääketieteittänsä
instructive
comitative lääketieteineen
lääketieteinensä

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.