kyetä

Finnish

Etymology

kyk- + -etä. The root is of unknown origin, but shared with kyky. Cognate with Ingrian kyetä and Karelian kyvetä, which may both be borrowed from Finnish.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkyetæˣ/, [ˈk̟ye̞t̪æ(ʔ)]
  • Rhymes: -yetæ
  • Syllabification(key): ky‧e‧tä

Verb

kyetä

  1. (auxiliary or intransitive) to be able to, be capable of, can, be competent at (+ illative (of the third infinitive))
    Kykeneekö kuka tahansa istumaan?
    Is any person capable of sitting?
    Kykenikö hän kävelemään onnettomuuden jälkeen?
    Was she able to walk after the accident?

Usage notes

  • The past forms of voida are in positive sentences very often replaced with the respective forms of the verb kyetä or pystyä, since they are identical to the present forms:
    Voin nauraa. (present positive)
    I can laugh.
    En voinut nauraa. (past negative)
    I could not laugh.
    Voin nauraa. → Kykenin nauramaan. (past positive)
    I could laugh.

Conjugation

Inflection of kyetä (Kotus type 72*D/vanheta, k- gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kykenen en kykene 1st sing. olen kyennyt en ole kyennyt
2nd sing. kykenet et kykene 2nd sing. olet kyennyt et ole kyennyt
3rd sing. kykenee ei kykene 3rd sing. on kyennyt ei ole kyennyt
1st plur. kykenemme emme kykene 1st plur. olemme kyenneet emme ole kyenneet
2nd plur. kykenette ette kykene 2nd plur. olette kyenneet ette ole kyenneet
3rd plur. kykenevät eivät kykene 3rd plur. ovat kyenneet eivät ole kyenneet
passive kyetään ei kyetä passive on kyetty ei ole kyetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kykenin en kyennyt 1st sing. olin kyennyt en ollut kyennyt
2nd sing. kykenit et kyennyt 2nd sing. olit kyennyt et ollut kyennyt
3rd sing. kykeni ei kyennyt 3rd sing. oli kyennyt ei ollut kyennyt
1st plur. kykenimme emme kyenneet 1st plur. olimme kyenneet emme olleet kyenneet
2nd plur. kykenitte ette kyenneet 2nd plur. olitte kyenneet ette olleet kyenneet
3rd plur. kykenivät eivät kyenneet 3rd plur. olivat kyenneet eivät olleet kyenneet
passive kyettiin ei kyetty passive oli kyetty ei ollut kyetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kykenisin en kykenisi 1st sing. olisin kyennyt en olisi kyennyt
2nd sing. kykenisit et kykenisi 2nd sing. olisit kyennyt et olisi kyennyt
3rd sing. kykenisi ei kykenisi 3rd sing. olisi kyennyt ei olisi kyennyt
1st plur. kykenisimme emme kykenisi 1st plur. olisimme kyenneet emme olisi kyenneet
2nd plur. kykenisitte ette kykenisi 2nd plur. olisitte kyenneet ette olisi kyenneet
3rd plur. kykenisivät eivät kykenisi 3rd plur. olisivat kyenneet eivät olisi kyenneet
passive kyettäisiin ei kyettäisi passive olisi kyetty ei olisi kyetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kykene älä kykene 2nd sing.
3rd sing. kyetköön älköön kyetkö 3rd sing. olkoon kyennyt älköön olko kyennyt
1st plur. kyetkäämme älkäämme kyetkö 1st plur.
2nd plur. kyetkää älkää kyetkö 2nd plur.
3rd plur. kyetkööt älkööt kyetkö 3rd plur. olkoot kyenneet älkööt olko kyenneet
passive kyettäköön älköön kyettäkö passive olkoon kyetty älköön olko kyetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kyennen en kyenne 1st sing. lienen kyennyt en liene kyennyt
2nd sing. kyennet et kyenne 2nd sing. lienet kyennyt et liene kyennyt
3rd sing. kyennee ei kyenne 3rd sing. lienee kyennyt ei liene kyennyt
1st plur. kyennemme emme kyenne 1st plur. lienemme kyenneet emme liene kyenneet
2nd plur. kyennette ette kyenne 2nd plur. lienette kyenneet ette liene kyenneet
3rd plur. kyennevät eivät kyenne 3rd plur. lienevät kyenneet eivät liene kyenneet
passive kyettäneen ei kyettäne passive lienee kyetty ei liene kyetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kyetä present kykenevä kyettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kyetäkseni kyetäksemme
2nd kyetäksesi kyetäksenne
3rd kyetäkseen
kyetäksensä
past kyennyt kyetty
2nd inessive2 kyetessä kyettäessä agent3 kykenemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kyetessäni kyetessämme
2nd kyetessäsi kyetessänne
3rd kyetessään
kyetessänsä
negative kykenemätön
instructive kyeten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kykenemässä
elative kykenemästä
illative kykenemään
adessive kykenemällä
abessive kykenemättä
instructive kykenemän kyettämän
4th4 verbal noun kykeneminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kykenemäisilläni kykenemäisillämme
2nd kykenemäisilläsi kykenemäisillänne
3rd kykenemäisillään
kykenemäisillänsä

Synonyms

  • (be able to, be capable of, can): pystyä

Derived terms

adjectives
nouns

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.