kuskata

Finnish

Etymology

Borrowed from Swedish kuska (to drive). Equivalent to kuski (driver) + -ata. Compare kuljettaa.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkuskɑtɑˣ/, [ˈkus̠kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uskɑtɑ
  • Syllabification(key): kus‧ka‧ta

Verb

kuskata (transitive, colloquial)

  1. to drive, pilot
    Synonyms: ajaa, kuljettaa
  2. to give a ride, to convey
    Synonyms: see kyydittää

Conjugation

Inflection of kuskata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuskaan en kuskaa 1st sing. olen kuskannut en ole kuskannut
2nd sing. kuskaat et kuskaa 2nd sing. olet kuskannut et ole kuskannut
3rd sing. kuskaa ei kuskaa 3rd sing. on kuskannut ei ole kuskannut
1st plur. kuskaamme emme kuskaa 1st plur. olemme kuskanneet emme ole kuskanneet
2nd plur. kuskaatte ette kuskaa 2nd plur. olette kuskanneet ette ole kuskanneet
3rd plur. kuskaavat eivät kuskaa 3rd plur. ovat kuskanneet eivät ole kuskanneet
passive kuskataan ei kuskata passive on kuskattu ei ole kuskattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuskasin en kuskannut 1st sing. olin kuskannut en ollut kuskannut
2nd sing. kuskasit et kuskannut 2nd sing. olit kuskannut et ollut kuskannut
3rd sing. kuskasi ei kuskannut 3rd sing. oli kuskannut ei ollut kuskannut
1st plur. kuskasimme emme kuskanneet 1st plur. olimme kuskanneet emme olleet kuskanneet
2nd plur. kuskasitte ette kuskanneet 2nd plur. olitte kuskanneet ette olleet kuskanneet
3rd plur. kuskasivat eivät kuskanneet 3rd plur. olivat kuskanneet eivät olleet kuskanneet
passive kuskattiin ei kuskattu passive oli kuskattu ei ollut kuskattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuskaisin en kuskaisi 1st sing. olisin kuskannut en olisi kuskannut
2nd sing. kuskaisit et kuskaisi 2nd sing. olisit kuskannut et olisi kuskannut
3rd sing. kuskaisi ei kuskaisi 3rd sing. olisi kuskannut ei olisi kuskannut
1st plur. kuskaisimme emme kuskaisi 1st plur. olisimme kuskanneet emme olisi kuskanneet
2nd plur. kuskaisitte ette kuskaisi 2nd plur. olisitte kuskanneet ette olisi kuskanneet
3rd plur. kuskaisivat eivät kuskaisi 3rd plur. olisivat kuskanneet eivät olisi kuskanneet
passive kuskattaisiin ei kuskattaisi passive olisi kuskattu ei olisi kuskattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kuskaa älä kuskaa 2nd sing.
3rd sing. kuskatkoon älköön kuskatko 3rd sing. olkoon kuskannut älköön olko kuskannut
1st plur. kuskatkaamme älkäämme kuskatko 1st plur.
2nd plur. kuskatkaa älkää kuskatko 2nd plur.
3rd plur. kuskatkoot älkööt kuskatko 3rd plur. olkoot kuskanneet älkööt olko kuskanneet
passive kuskattakoon älköön kuskattako passive olkoon kuskattu älköön olko kuskattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kuskannen en kuskanne 1st sing. lienen kuskannut en liene kuskannut
2nd sing. kuskannet et kuskanne 2nd sing. lienet kuskannut et liene kuskannut
3rd sing. kuskannee ei kuskanne 3rd sing. lienee kuskannut ei liene kuskannut
1st plur. kuskannemme emme kuskanne 1st plur. lienemme kuskanneet emme liene kuskanneet
2nd plur. kuskannette ette kuskanne 2nd plur. lienette kuskanneet ette liene kuskanneet
3rd plur. kuskannevat eivät kuskanne 3rd plur. lienevät kuskanneet eivät liene kuskanneet
passive kuskattaneen ei kuskattane passive lienee kuskattu ei liene kuskattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kuskata present kuskaava kuskattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuskatakseni kuskataksemme
2nd kuskataksesi kuskataksenne
3rd kuskatakseen
kuskataksensa
past kuskannut kuskattu
2nd inessive2 kuskatessa kuskattaessa agent3 kuskaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuskatessani kuskatessamme
2nd kuskatessasi kuskatessanne
3rd kuskatessaan
kuskatessansa
negative kuskaamaton
instructive kuskaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kuskaamassa
elative kuskaamasta
illative kuskaamaan
adessive kuskaamalla
abessive kuskaamatta
instructive kuskaaman kuskattaman
4th4 verbal noun kuskaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kuskaamaisillani kuskaamaisillamme
2nd kuskaamaisillasi kuskaamaisillanne
3rd kuskaamaisillaan
kuskaamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.