kumahtaa

Finnish

Etymology

kumea + -ahtaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkumɑhtɑːˣ/, [ˈkumɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -umɑhtɑː
  • Syllabification(key): ku‧mah‧taa

Verb

kumahtaa

  1. (intransitive) to knell; to ring out once with a dull or hollow sound

Conjugation

Inflection of kumahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kumahdan en kumahda 1st sing. olen kumahtanut en ole kumahtanut
2nd sing. kumahdat et kumahda 2nd sing. olet kumahtanut et ole kumahtanut
3rd sing. kumahtaa ei kumahda 3rd sing. on kumahtanut ei ole kumahtanut
1st plur. kumahdamme emme kumahda 1st plur. olemme kumahtaneet emme ole kumahtaneet
2nd plur. kumahdatte ette kumahda 2nd plur. olette kumahtaneet ette ole kumahtaneet
3rd plur. kumahtavat eivät kumahda 3rd plur. ovat kumahtaneet eivät ole kumahtaneet
passive kumahdetaan ei kumahdeta passive on kumahdettu ei ole kumahdettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kumahdin en kumahtanut 1st sing. olin kumahtanut en ollut kumahtanut
2nd sing. kumahdit et kumahtanut 2nd sing. olit kumahtanut et ollut kumahtanut
3rd sing. kumahti ei kumahtanut 3rd sing. oli kumahtanut ei ollut kumahtanut
1st plur. kumahdimme emme kumahtaneet 1st plur. olimme kumahtaneet emme olleet kumahtaneet
2nd plur. kumahditte ette kumahtaneet 2nd plur. olitte kumahtaneet ette olleet kumahtaneet
3rd plur. kumahtivat eivät kumahtaneet 3rd plur. olivat kumahtaneet eivät olleet kumahtaneet
passive kumahdettiin ei kumahdettu passive oli kumahdettu ei ollut kumahdettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kumahtaisin en kumahtaisi 1st sing. olisin kumahtanut en olisi kumahtanut
2nd sing. kumahtaisit et kumahtaisi 2nd sing. olisit kumahtanut et olisi kumahtanut
3rd sing. kumahtaisi ei kumahtaisi 3rd sing. olisi kumahtanut ei olisi kumahtanut
1st plur. kumahtaisimme emme kumahtaisi 1st plur. olisimme kumahtaneet emme olisi kumahtaneet
2nd plur. kumahtaisitte ette kumahtaisi 2nd plur. olisitte kumahtaneet ette olisi kumahtaneet
3rd plur. kumahtaisivat eivät kumahtaisi 3rd plur. olisivat kumahtaneet eivät olisi kumahtaneet
passive kumahdettaisiin ei kumahdettaisi passive olisi kumahdettu ei olisi kumahdettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kumahda älä kumahda 2nd sing.
3rd sing. kumahtakoon älköön kumahtako 3rd sing. olkoon kumahtanut älköön olko kumahtanut
1st plur. kumahtakaamme älkäämme kumahtako 1st plur.
2nd plur. kumahtakaa älkää kumahtako 2nd plur.
3rd plur. kumahtakoot älkööt kumahtako 3rd plur. olkoot kumahtaneet älkööt olko kumahtaneet
passive kumahdettakoon älköön kumahdettako passive olkoon kumahdettu älköön olko kumahdettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kumahtanen en kumahtane 1st sing. lienen kumahtanut en liene kumahtanut
2nd sing. kumahtanet et kumahtane 2nd sing. lienet kumahtanut et liene kumahtanut
3rd sing. kumahtanee ei kumahtane 3rd sing. lienee kumahtanut ei liene kumahtanut
1st plur. kumahtanemme emme kumahtane 1st plur. lienemme kumahtaneet emme liene kumahtaneet
2nd plur. kumahtanette ette kumahtane 2nd plur. lienette kumahtaneet ette liene kumahtaneet
3rd plur. kumahtanevat eivät kumahtane 3rd plur. lienevät kumahtaneet eivät liene kumahtaneet
passive kumahdettaneen ei kumahdettane passive lienee kumahdettu ei liene kumahdettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kumahtaa present kumahtava kumahdettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kumahtaakseni kumahtaaksemme
2nd kumahtaaksesi kumahtaaksenne
3rd kumahtaakseen
kumahtaaksensa
past kumahtanut kumahdettu
2nd inessive2 kumahtaessa kumahdettaessa agent3 kumahtama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kumahtaessani kumahtaessamme
2nd kumahtaessasi kumahtaessanne
3rd kumahtaessaan
kumahtaessansa
negative kumahtamaton
instructive kumahtaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kumahtaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kumahtamassa
elative kumahtamasta
illative kumahtamaan
adessive kumahtamalla
abessive kumahtamatta
instructive kumahtaman kumahdettaman
4th4 verbal noun kumahtaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kumahtamaisillani kumahtamaisillamme
2nd kumahtamaisillasi kumahtamaisillanne
3rd kumahtamaisillaan
kumahtamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.