kommunikoiminen

Finnish

Etymology

kommunikoida + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkomːunikoi̯minen/, [ˈko̞mːuniˌko̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Syllabification(key): kom‧mu‧ni‧koi‧mi‧nen

Noun

kommunikoiminen

  1. verbal noun of kommunikoida
    1. communicating

Declension

Inflection of kommunikoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kommunikoiminen kommunikoimiset
genitive kommunikoimisen kommunikoimisten
kommunikoimisien
partitive kommunikoimista kommunikoimisia
illative kommunikoimiseen kommunikoimisiin
singular plural
nominative kommunikoiminen kommunikoimiset
accusative nom. kommunikoiminen kommunikoimiset
gen. kommunikoimisen
genitive kommunikoimisen kommunikoimisten
kommunikoimisien
partitive kommunikoimista kommunikoimisia
inessive kommunikoimisessa kommunikoimisissa
elative kommunikoimisesta kommunikoimisista
illative kommunikoimiseen kommunikoimisiin
adessive kommunikoimisella kommunikoimisilla
ablative kommunikoimiselta kommunikoimisilta
allative kommunikoimiselle kommunikoimisille
essive kommunikoimisena kommunikoimisina
translative kommunikoimiseksi kommunikoimisiksi
instructive kommunikoimisin
abessive kommunikoimisetta kommunikoimisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kommunikoiminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kommunikoimiseni kommunikoimiseni
accusative nom. kommunikoimiseni kommunikoimiseni
gen. kommunikoimiseni
genitive kommunikoimiseni kommunikoimisteni
kommunikoimisieni
partitive kommunikoimistani kommunikoimisiani
inessive kommunikoimisessani kommunikoimisissani
elative kommunikoimisestani kommunikoimisistani
illative kommunikoimiseeni kommunikoimisiini
adessive kommunikoimisellani kommunikoimisillani
ablative kommunikoimiseltani kommunikoimisiltani
allative kommunikoimiselleni kommunikoimisilleni
essive kommunikoimisenani kommunikoimisinani
translative kommunikoimisekseni kommunikoimisikseni
instructive
abessive kommunikoimisettani kommunikoimisittani
comitative kommunikoimisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kommunikoimisesi kommunikoimisesi
accusative nom. kommunikoimisesi kommunikoimisesi
gen. kommunikoimisesi
genitive kommunikoimisesi kommunikoimistesi
kommunikoimisiesi
partitive kommunikoimistasi kommunikoimisiasi
inessive kommunikoimisessasi kommunikoimisissasi
elative kommunikoimisestasi kommunikoimisistasi
illative kommunikoimiseesi kommunikoimisiisi
adessive kommunikoimisellasi kommunikoimisillasi
ablative kommunikoimiseltasi kommunikoimisiltasi
allative kommunikoimisellesi kommunikoimisillesi
essive kommunikoimisenasi kommunikoimisinasi
translative kommunikoimiseksesi kommunikoimisiksesi
instructive
abessive kommunikoimisettasi kommunikoimisittasi
comitative kommunikoimisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kommunikoimisemme kommunikoimisemme
accusative nom. kommunikoimisemme kommunikoimisemme
gen. kommunikoimisemme
genitive kommunikoimisemme kommunikoimistemme
kommunikoimisiemme
partitive kommunikoimistamme kommunikoimisiamme
inessive kommunikoimisessamme kommunikoimisissamme
elative kommunikoimisestamme kommunikoimisistamme
illative kommunikoimiseemme kommunikoimisiimme
adessive kommunikoimisellamme kommunikoimisillamme
ablative kommunikoimiseltamme kommunikoimisiltamme
allative kommunikoimisellemme kommunikoimisillemme
essive kommunikoimisenamme kommunikoimisinamme
translative kommunikoimiseksemme kommunikoimisiksemme
instructive
abessive kommunikoimisettamme kommunikoimisittamme
comitative kommunikoimisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kommunikoimisenne kommunikoimisenne
accusative nom. kommunikoimisenne kommunikoimisenne
gen. kommunikoimisenne
genitive kommunikoimisenne kommunikoimistenne
kommunikoimisienne
partitive kommunikoimistanne kommunikoimisianne
inessive kommunikoimisessanne kommunikoimisissanne
elative kommunikoimisestanne kommunikoimisistanne
illative kommunikoimiseenne kommunikoimisiinne
adessive kommunikoimisellanne kommunikoimisillanne
ablative kommunikoimiseltanne kommunikoimisiltanne
allative kommunikoimisellenne kommunikoimisillenne
essive kommunikoimisenanne kommunikoimisinanne
translative kommunikoimiseksenne kommunikoimisiksenne
instructive
abessive kommunikoimisettanne kommunikoimisittanne
comitative kommunikoimisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kommunikoimisensa kommunikoimisensa
accusative nom. kommunikoimisensa kommunikoimisensa
gen. kommunikoimisensa
genitive kommunikoimisensa kommunikoimistensa
kommunikoimisiensa
partitive kommunikoimistaan
kommunikoimistansa
kommunikoimisiaan
kommunikoimisiansa
inessive kommunikoimisessaan
kommunikoimisessansa
kommunikoimisissaan
kommunikoimisissansa
elative kommunikoimisestaan
kommunikoimisestansa
kommunikoimisistaan
kommunikoimisistansa
illative kommunikoimiseensa kommunikoimisiinsa
adessive kommunikoimisellaan
kommunikoimisellansa
kommunikoimisillaan
kommunikoimisillansa
ablative kommunikoimiseltaan
kommunikoimiseltansa
kommunikoimisiltaan
kommunikoimisiltansa
allative kommunikoimiselleen
kommunikoimisellensa
kommunikoimisilleen
kommunikoimisillensa
essive kommunikoimisenaan
kommunikoimisenansa
kommunikoimisinaan
kommunikoimisinansa
translative kommunikoimisekseen
kommunikoimiseksensa
kommunikoimisikseen
kommunikoimisiksensa
instructive
abessive kommunikoimisettaan
kommunikoimisettansa
kommunikoimisittaan
kommunikoimisittansa
comitative kommunikoimisineen
kommunikoimisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.