kolisuttaa

Finnish

Etymology

kolista + -uttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkolisutːɑːˣ/, [ˈko̞liˌs̠ut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): ko‧li‧sut‧taa

Verb

kolisuttaa

  1. (transitive, usually atelic) To clatter.

Conjugation

Inflection of kolisuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolisutan en kolisuta 1st sing. olen kolisuttanut en ole kolisuttanut
2nd sing. kolisutat et kolisuta 2nd sing. olet kolisuttanut et ole kolisuttanut
3rd sing. kolisuttaa ei kolisuta 3rd sing. on kolisuttanut ei ole kolisuttanut
1st plur. kolisutamme emme kolisuta 1st plur. olemme kolisuttaneet emme ole kolisuttaneet
2nd plur. kolisutatte ette kolisuta 2nd plur. olette kolisuttaneet ette ole kolisuttaneet
3rd plur. kolisuttavat eivät kolisuta 3rd plur. ovat kolisuttaneet eivät ole kolisuttaneet
passive kolisutetaan ei kolisuteta passive on kolisutettu ei ole kolisutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolisutin en kolisuttanut 1st sing. olin kolisuttanut en ollut kolisuttanut
2nd sing. kolisutit et kolisuttanut 2nd sing. olit kolisuttanut et ollut kolisuttanut
3rd sing. kolisutti ei kolisuttanut 3rd sing. oli kolisuttanut ei ollut kolisuttanut
1st plur. kolisutimme emme kolisuttaneet 1st plur. olimme kolisuttaneet emme olleet kolisuttaneet
2nd plur. kolisutitte ette kolisuttaneet 2nd plur. olitte kolisuttaneet ette olleet kolisuttaneet
3rd plur. kolisuttivat eivät kolisuttaneet 3rd plur. olivat kolisuttaneet eivät olleet kolisuttaneet
passive kolisutettiin ei kolisutettu passive oli kolisutettu ei ollut kolisutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolisuttaisin en kolisuttaisi 1st sing. olisin kolisuttanut en olisi kolisuttanut
2nd sing. kolisuttaisit et kolisuttaisi 2nd sing. olisit kolisuttanut et olisi kolisuttanut
3rd sing. kolisuttaisi ei kolisuttaisi 3rd sing. olisi kolisuttanut ei olisi kolisuttanut
1st plur. kolisuttaisimme emme kolisuttaisi 1st plur. olisimme kolisuttaneet emme olisi kolisuttaneet
2nd plur. kolisuttaisitte ette kolisuttaisi 2nd plur. olisitte kolisuttaneet ette olisi kolisuttaneet
3rd plur. kolisuttaisivat eivät kolisuttaisi 3rd plur. olisivat kolisuttaneet eivät olisi kolisuttaneet
passive kolisutettaisiin ei kolisutettaisi passive olisi kolisutettu ei olisi kolisutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kolisuta älä kolisuta 2nd sing.
3rd sing. kolisuttakoon älköön kolisuttako 3rd sing. olkoon kolisuttanut älköön olko kolisuttanut
1st plur. kolisuttakaamme älkäämme kolisuttako 1st plur.
2nd plur. kolisuttakaa älkää kolisuttako 2nd plur.
3rd plur. kolisuttakoot älkööt kolisuttako 3rd plur. olkoot kolisuttaneet älkööt olko kolisuttaneet
passive kolisutettakoon älköön kolisutettako passive olkoon kolisutettu älköön olko kolisutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolisuttanen en kolisuttane 1st sing. lienen kolisuttanut en liene kolisuttanut
2nd sing. kolisuttanet et kolisuttane 2nd sing. lienet kolisuttanut et liene kolisuttanut
3rd sing. kolisuttanee ei kolisuttane 3rd sing. lienee kolisuttanut ei liene kolisuttanut
1st plur. kolisuttanemme emme kolisuttane 1st plur. lienemme kolisuttaneet emme liene kolisuttaneet
2nd plur. kolisuttanette ette kolisuttane 2nd plur. lienette kolisuttaneet ette liene kolisuttaneet
3rd plur. kolisuttanevat eivät kolisuttane 3rd plur. lienevät kolisuttaneet eivät liene kolisuttaneet
passive kolisutettaneen ei kolisutettane passive lienee kolisutettu ei liene kolisutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kolisuttaa present kolisuttava kolisutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kolisuttaakseni kolisuttaaksemme
2nd kolisuttaaksesi kolisuttaaksenne
3rd kolisuttaakseen
kolisuttaaksensa
past kolisuttanut kolisutettu
2nd inessive2 kolisuttaessa kolisutettaessa agent3 kolisuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kolisuttaessani kolisuttaessamme
2nd kolisuttaessasi kolisuttaessanne
3rd kolisuttaessaan
kolisuttaessansa
negative kolisuttamaton
instructive kolisuttaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kolisuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kolisuttamassa
elative kolisuttamasta
illative kolisuttamaan
adessive kolisuttamalla
abessive kolisuttamatta
instructive kolisuttaman kolisutettaman
4th4 verbal noun kolisuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kolisuttamaisillani kolisuttamaisillamme
2nd kolisuttamaisillasi kolisuttamaisillanne
3rd kolisuttamaisillaan
kolisuttamaisillansa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.