kolauttaa

Finnish

Etymology

kolata + -uttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkolɑutːɑːˣ/, [ˈko̞lɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): ko‧la‧ut‧taa

Verb

kolauttaa

  1. (transitive, usually atelic) To knock.

Conjugation

Inflection of kolauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolautan en kolauta 1st sing. olen kolauttanut en ole kolauttanut
2nd sing. kolautat et kolauta 2nd sing. olet kolauttanut et ole kolauttanut
3rd sing. kolauttaa ei kolauta 3rd sing. on kolauttanut ei ole kolauttanut
1st plur. kolautamme emme kolauta 1st plur. olemme kolauttaneet emme ole kolauttaneet
2nd plur. kolautatte ette kolauta 2nd plur. olette kolauttaneet ette ole kolauttaneet
3rd plur. kolauttavat eivät kolauta 3rd plur. ovat kolauttaneet eivät ole kolauttaneet
passive kolautetaan ei kolauteta passive on kolautettu ei ole kolautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolautin en kolauttanut 1st sing. olin kolauttanut en ollut kolauttanut
2nd sing. kolautit et kolauttanut 2nd sing. olit kolauttanut et ollut kolauttanut
3rd sing. kolautti ei kolauttanut 3rd sing. oli kolauttanut ei ollut kolauttanut
1st plur. kolautimme emme kolauttaneet 1st plur. olimme kolauttaneet emme olleet kolauttaneet
2nd plur. kolautitte ette kolauttaneet 2nd plur. olitte kolauttaneet ette olleet kolauttaneet
3rd plur. kolauttivat eivät kolauttaneet 3rd plur. olivat kolauttaneet eivät olleet kolauttaneet
passive kolautettiin ei kolautettu passive oli kolautettu ei ollut kolautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolauttaisin en kolauttaisi 1st sing. olisin kolauttanut en olisi kolauttanut
2nd sing. kolauttaisit et kolauttaisi 2nd sing. olisit kolauttanut et olisi kolauttanut
3rd sing. kolauttaisi ei kolauttaisi 3rd sing. olisi kolauttanut ei olisi kolauttanut
1st plur. kolauttaisimme emme kolauttaisi 1st plur. olisimme kolauttaneet emme olisi kolauttaneet
2nd plur. kolauttaisitte ette kolauttaisi 2nd plur. olisitte kolauttaneet ette olisi kolauttaneet
3rd plur. kolauttaisivat eivät kolauttaisi 3rd plur. olisivat kolauttaneet eivät olisi kolauttaneet
passive kolautettaisiin ei kolautettaisi passive olisi kolautettu ei olisi kolautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kolauta älä kolauta 2nd sing.
3rd sing. kolauttakoon älköön kolauttako 3rd sing. olkoon kolauttanut älköön olko kolauttanut
1st plur. kolauttakaamme älkäämme kolauttako 1st plur.
2nd plur. kolauttakaa älkää kolauttako 2nd plur.
3rd plur. kolauttakoot älkööt kolauttako 3rd plur. olkoot kolauttaneet älkööt olko kolauttaneet
passive kolautettakoon älköön kolautettako passive olkoon kolautettu älköön olko kolautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kolauttanen en kolauttane 1st sing. lienen kolauttanut en liene kolauttanut
2nd sing. kolauttanet et kolauttane 2nd sing. lienet kolauttanut et liene kolauttanut
3rd sing. kolauttanee ei kolauttane 3rd sing. lienee kolauttanut ei liene kolauttanut
1st plur. kolauttanemme emme kolauttane 1st plur. lienemme kolauttaneet emme liene kolauttaneet
2nd plur. kolauttanette ette kolauttane 2nd plur. lienette kolauttaneet ette liene kolauttaneet
3rd plur. kolauttanevat eivät kolauttane 3rd plur. lienevät kolauttaneet eivät liene kolauttaneet
passive kolautettaneen ei kolautettane passive lienee kolautettu ei liene kolautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kolauttaa present kolauttava kolautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kolauttaakseni kolauttaaksemme
2nd kolauttaaksesi kolauttaaksenne
3rd kolauttaakseen
kolauttaaksensa
past kolauttanut kolautettu
2nd inessive2 kolauttaessa kolautettaessa agent3 kolauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kolauttaessani kolauttaessamme
2nd kolauttaessasi kolauttaessanne
3rd kolauttaessaan
kolauttaessansa
negative kolauttamaton
instructive kolauttaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kolauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kolauttamassa
elative kolauttamasta
illative kolauttamaan
adessive kolauttamalla
abessive kolauttamatta
instructive kolauttaman kolautettaman
4th4 verbal noun kolauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kolauttamaisillani kolauttamaisillamme
2nd kolauttamaisillasi kolauttamaisillanne
3rd kolauttamaisillaan
kolauttamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.