kokkailla

Finnish

Etymology

kokata + -illa (frequentative aspect)

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkokːɑi̯lːɑˣ/, [ˈko̞kːɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -okːɑilːɑ
  • Syllabification(key): kok‧kail‧la

Verb

kokkailla (informal)

  1. (transitive) frequentative of kokata (to cook (prepare food))

Conjugation

Inflection of kokkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kokkailen en kokkaile 1st sing. olen kokkaillut en ole kokkaillut
2nd sing. kokkailet et kokkaile 2nd sing. olet kokkaillut et ole kokkaillut
3rd sing. kokkailee ei kokkaile 3rd sing. on kokkaillut ei ole kokkaillut
1st plur. kokkailemme emme kokkaile 1st plur. olemme kokkailleet emme ole kokkailleet
2nd plur. kokkailette ette kokkaile 2nd plur. olette kokkailleet ette ole kokkailleet
3rd plur. kokkailevat eivät kokkaile 3rd plur. ovat kokkailleet eivät ole kokkailleet
passive kokkaillaan ei kokkailla passive on kokkailtu ei ole kokkailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kokkailin en kokkaillut 1st sing. olin kokkaillut en ollut kokkaillut
2nd sing. kokkailit et kokkaillut 2nd sing. olit kokkaillut et ollut kokkaillut
3rd sing. kokkaili ei kokkaillut 3rd sing. oli kokkaillut ei ollut kokkaillut
1st plur. kokkailimme emme kokkailleet 1st plur. olimme kokkailleet emme olleet kokkailleet
2nd plur. kokkailitte ette kokkailleet 2nd plur. olitte kokkailleet ette olleet kokkailleet
3rd plur. kokkailivat eivät kokkailleet 3rd plur. olivat kokkailleet eivät olleet kokkailleet
passive kokkailtiin ei kokkailtu passive oli kokkailtu ei ollut kokkailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kokkailisin en kokkailisi 1st sing. olisin kokkaillut en olisi kokkaillut
2nd sing. kokkailisit et kokkailisi 2nd sing. olisit kokkaillut et olisi kokkaillut
3rd sing. kokkailisi ei kokkailisi 3rd sing. olisi kokkaillut ei olisi kokkaillut
1st plur. kokkailisimme emme kokkailisi 1st plur. olisimme kokkailleet emme olisi kokkailleet
2nd plur. kokkailisitte ette kokkailisi 2nd plur. olisitte kokkailleet ette olisi kokkailleet
3rd plur. kokkailisivat eivät kokkailisi 3rd plur. olisivat kokkailleet eivät olisi kokkailleet
passive kokkailtaisiin ei kokkailtaisi passive olisi kokkailtu ei olisi kokkailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kokkaile älä kokkaile 2nd sing.
3rd sing. kokkailkoon älköön kokkailko 3rd sing. olkoon kokkaillut älköön olko kokkaillut
1st plur. kokkailkaamme älkäämme kokkailko 1st plur.
2nd plur. kokkailkaa älkää kokkailko 2nd plur.
3rd plur. kokkailkoot älkööt kokkailko 3rd plur. olkoot kokkailleet älkööt olko kokkailleet
passive kokkailtakoon älköön kokkailtako passive olkoon kokkailtu älköön olko kokkailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kokkaillen en kokkaille 1st sing. lienen kokkaillut en liene kokkaillut
2nd sing. kokkaillet et kokkaille 2nd sing. lienet kokkaillut et liene kokkaillut
3rd sing. kokkaillee ei kokkaille 3rd sing. lienee kokkaillut ei liene kokkaillut
1st plur. kokkaillemme emme kokkaille 1st plur. lienemme kokkailleet emme liene kokkailleet
2nd plur. kokkaillette ette kokkaille 2nd plur. lienette kokkailleet ette liene kokkailleet
3rd plur. kokkaillevat eivät kokkaille 3rd plur. lienevät kokkailleet eivät liene kokkailleet
passive kokkailtaneen ei kokkailtane passive lienee kokkailtu ei liene kokkailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kokkailla present kokkaileva kokkailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kokkaillakseni kokkaillaksemme
2nd kokkaillaksesi kokkaillaksenne
3rd kokkaillakseen
kokkaillaksensa
past kokkaillut kokkailtu
2nd inessive2 kokkaillessa kokkailtaessa agent3 kokkailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kokkaillessani kokkaillessamme
2nd kokkaillessasi kokkaillessanne
3rd kokkaillessaan
kokkaillessansa
negative kokkailematon
instructive kokkaillen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kokkailemassa
elative kokkailemasta
illative kokkailemaan
adessive kokkailemalla
abessive kokkailematta
instructive kokkaileman kokkailtaman
4th4 verbal noun kokkaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kokkailemaisillani kokkailemaisillamme
2nd kokkailemaisillasi kokkailemaisillanne
3rd kokkailemaisillaan
kokkailemaisillansa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.