kivikausi

Finnish

Etymology

kivi + kausi

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiʋiˌkɑu̯si/, [ˈk̟iʋiˌkɑ̝u̯s̠i]
  • Rhymes: -ɑusi
  • Syllabification(key): ki‧vi‧kau‧si

Noun

kivikausi

  1. The Stone Age.

Declension

Inflection of kivikausi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
nominative kivikausi
genitive kivikauden
partitive kivikautta
illative kivikauteen
singular plural
nominative kivikausi
accusative nom. kivikausi
gen. kivikauden
genitive kivikauden
partitive kivikautta
inessive kivikaudessa
elative kivikaudesta
illative kivikauteen
adessive kivikaudella
ablative kivikaudelta
allative kivikaudelle
essive kivikautena
translative kivikaudeksi
abessive kivikaudetta
instructive
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kivikausi (Kotus type 27*F/käsi, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kivikauteni
accusative nom. kivikauteni
gen. kivikauteni
genitive kivikauteni
partitive kivikauttani
inessive kivikaudessani
elative kivikaudestani
illative kivikauteeni
adessive kivikaudellani
ablative kivikaudeltani
allative kivikaudelleni
essive kivikautenani
translative kivikaudekseni
abessive kivikaudettani
instructive
comitative
second-person singular possessor
singular plural
nominative kivikautesi
accusative nom. kivikautesi
gen. kivikautesi
genitive kivikautesi
partitive kivikauttasi
inessive kivikaudessasi
elative kivikaudestasi
illative kivikauteesi
adessive kivikaudellasi
ablative kivikaudeltasi
allative kivikaudellesi
essive kivikautenasi
translative kivikaudeksesi
abessive kivikaudettasi
instructive
comitative
first-person plural possessor
singular plural
nominative kivikautemme
accusative nom. kivikautemme
gen. kivikautemme
genitive kivikautemme
partitive kivikauttamme
inessive kivikaudessamme
elative kivikaudestamme
illative kivikauteemme
adessive kivikaudellamme
ablative kivikaudeltamme
allative kivikaudellemme
essive kivikautenamme
translative kivikaudeksemme
abessive kivikaudettamme
instructive
comitative
second-person plural possessor
singular plural
nominative kivikautenne
accusative nom. kivikautenne
gen. kivikautenne
genitive kivikautenne
partitive kivikauttanne
inessive kivikaudessanne
elative kivikaudestanne
illative kivikauteenne
adessive kivikaudellanne
ablative kivikaudeltanne
allative kivikaudellenne
essive kivikautenanne
translative kivikaudeksenne
abessive kivikaudettanne
instructive
comitative
third-person possessor
singular plural
nominative kivikautensa
accusative nom. kivikautensa
gen. kivikautensa
genitive kivikautensa
partitive kivikauttaan
kivikauttansa
inessive kivikaudessaan
kivikaudessansa
elative kivikaudestaan
kivikaudestansa
illative kivikauteensa
adessive kivikaudellaan
kivikaudellansa
ablative kivikaudeltaan
kivikaudeltansa
allative kivikaudelleen
kivikaudellensa
essive kivikautenaan
kivikautenansa
translative kivikaudekseen
kivikaudeksensa
abessive kivikaudettaan
kivikaudettansa
instructive
comitative

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.