kirkkokantaatti

Finnish

Etymology

kirkko + kantaatti

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirkːoˌkɑntɑːtːi/, [ˈk̟irkːo̞ˌkɑ̝n̪t̪ɑ̝ːt̪ːi]
  • Rhymes: -ɑntɑːtːi
  • Syllabification(key): kirk‧ko‧kan‧taat‧ti

Noun

kirkkokantaatti

  1. church cantata

Declension

Inflection of kirkkokantaatti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative kirkkokantaatti kirkkokantaatit
genitive kirkkokantaatin kirkkokantaattien
partitive kirkkokantaattia kirkkokantaatteja
illative kirkkokantaattiin kirkkokantaatteihin
singular plural
nominative kirkkokantaatti kirkkokantaatit
accusative nom. kirkkokantaatti kirkkokantaatit
gen. kirkkokantaatin
genitive kirkkokantaatin kirkkokantaattien
partitive kirkkokantaattia kirkkokantaatteja
inessive kirkkokantaatissa kirkkokantaateissa
elative kirkkokantaatista kirkkokantaateista
illative kirkkokantaattiin kirkkokantaatteihin
adessive kirkkokantaatilla kirkkokantaateilla
ablative kirkkokantaatilta kirkkokantaateilta
allative kirkkokantaatille kirkkokantaateille
essive kirkkokantaattina kirkkokantaatteina
translative kirkkokantaatiksi kirkkokantaateiksi
abessive kirkkokantaatitta kirkkokantaateitta
instructive kirkkokantaatein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirkkokantaatti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirkkokantaattini kirkkokantaattini
accusative nom. kirkkokantaattini kirkkokantaattini
gen. kirkkokantaattini
genitive kirkkokantaattini kirkkokantaattieni
partitive kirkkokantaattiani kirkkokantaattejani
inessive kirkkokantaatissani kirkkokantaateissani
elative kirkkokantaatistani kirkkokantaateistani
illative kirkkokantaattiini kirkkokantaatteihini
adessive kirkkokantaatillani kirkkokantaateillani
ablative kirkkokantaatiltani kirkkokantaateiltani
allative kirkkokantaatilleni kirkkokantaateilleni
essive kirkkokantaattinani kirkkokantaatteinani
translative kirkkokantaatikseni kirkkokantaateikseni
abessive kirkkokantaatittani kirkkokantaateittani
instructive
comitative kirkkokantaatteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirkkokantaattisi kirkkokantaattisi
accusative nom. kirkkokantaattisi kirkkokantaattisi
gen. kirkkokantaattisi
genitive kirkkokantaattisi kirkkokantaattiesi
partitive kirkkokantaattiasi kirkkokantaattejasi
inessive kirkkokantaatissasi kirkkokantaateissasi
elative kirkkokantaatistasi kirkkokantaateistasi
illative kirkkokantaattiisi kirkkokantaatteihisi
adessive kirkkokantaatillasi kirkkokantaateillasi
ablative kirkkokantaatiltasi kirkkokantaateiltasi
allative kirkkokantaatillesi kirkkokantaateillesi
essive kirkkokantaattinasi kirkkokantaatteinasi
translative kirkkokantaatiksesi kirkkokantaateiksesi
abessive kirkkokantaatittasi kirkkokantaateittasi
instructive
comitative kirkkokantaatteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kirkkokantaattimme kirkkokantaattimme
accusative nom. kirkkokantaattimme kirkkokantaattimme
gen. kirkkokantaattimme
genitive kirkkokantaattimme kirkkokantaattiemme
partitive kirkkokantaattiamme kirkkokantaattejamme
inessive kirkkokantaatissamme kirkkokantaateissamme
elative kirkkokantaatistamme kirkkokantaateistamme
illative kirkkokantaattiimme kirkkokantaatteihimme
adessive kirkkokantaatillamme kirkkokantaateillamme
ablative kirkkokantaatiltamme kirkkokantaateiltamme
allative kirkkokantaatillemme kirkkokantaateillemme
essive kirkkokantaattinamme kirkkokantaatteinamme
translative kirkkokantaatiksemme kirkkokantaateiksemme
abessive kirkkokantaatittamme kirkkokantaateittamme
instructive
comitative kirkkokantaatteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kirkkokantaattinne kirkkokantaattinne
accusative nom. kirkkokantaattinne kirkkokantaattinne
gen. kirkkokantaattinne
genitive kirkkokantaattinne kirkkokantaattienne
partitive kirkkokantaattianne kirkkokantaattejanne
inessive kirkkokantaatissanne kirkkokantaateissanne
elative kirkkokantaatistanne kirkkokantaateistanne
illative kirkkokantaattiinne kirkkokantaatteihinne
adessive kirkkokantaatillanne kirkkokantaateillanne
ablative kirkkokantaatiltanne kirkkokantaateiltanne
allative kirkkokantaatillenne kirkkokantaateillenne
essive kirkkokantaattinanne kirkkokantaatteinanne
translative kirkkokantaatiksenne kirkkokantaateiksenne
abessive kirkkokantaatittanne kirkkokantaateittanne
instructive
comitative kirkkokantaatteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kirkkokantaattinsa kirkkokantaattinsa
accusative nom. kirkkokantaattinsa kirkkokantaattinsa
gen. kirkkokantaattinsa
genitive kirkkokantaattinsa kirkkokantaattiensa
partitive kirkkokantaattiaan
kirkkokantaattiansa
kirkkokantaattejaan
kirkkokantaattejansa
inessive kirkkokantaatissaan
kirkkokantaatissansa
kirkkokantaateissaan
kirkkokantaateissansa
elative kirkkokantaatistaan
kirkkokantaatistansa
kirkkokantaateistaan
kirkkokantaateistansa
illative kirkkokantaattiinsa kirkkokantaatteihinsa
adessive kirkkokantaatillaan
kirkkokantaatillansa
kirkkokantaateillaan
kirkkokantaateillansa
ablative kirkkokantaatiltaan
kirkkokantaatiltansa
kirkkokantaateiltaan
kirkkokantaateiltansa
allative kirkkokantaatilleen
kirkkokantaatillensa
kirkkokantaateilleen
kirkkokantaateillensa
essive kirkkokantaattinaan
kirkkokantaattinansa
kirkkokantaatteinaan
kirkkokantaatteinansa
translative kirkkokantaatikseen
kirkkokantaatiksensa
kirkkokantaateikseen
kirkkokantaateiksensa
abessive kirkkokantaatittaan
kirkkokantaatittansa
kirkkokantaateittaan
kirkkokantaateittansa
instructive
comitative kirkkokantaatteineen
kirkkokantaatteinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.