kiihottua

Finnish

Etymology

kiihottaa +‎ -ua

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkiːhotːuɑˣ/, [ˈk̟iːɦo̞t̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): kii‧hot‧tu‧a

Verb

kiihottua

  1. (intransitive) to get excited/upset, get worked/tensed up (by = elative)
  2. (intransitive) to get/be aroused/turned on (by = elative) (sexually)
    En kiihotu miehisistä vartaloista.
    I am not aroused by manly bodies.

Conjugation
Inflection of kiihottua (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiihotun en kiihotu 1st sing. olen kiihottunut en ole kiihottunut
2nd sing. kiihotut et kiihotu 2nd sing. olet kiihottunut et ole kiihottunut
3rd sing. kiihottuu ei kiihotu 3rd sing. on kiihottunut ei ole kiihottunut
1st plur. kiihotumme emme kiihotu 1st plur. olemme kiihottuneet emme ole kiihottuneet
2nd plur. kiihotutte ette kiihotu 2nd plur. olette kiihottuneet ette ole kiihottuneet
3rd plur. kiihottuvat eivät kiihotu 3rd plur. ovat kiihottuneet eivät ole kiihottuneet
passive kiihotutaan ei kiihotuta passive on kiihotuttu ei ole kiihotuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiihotuin en kiihottunut 1st sing. olin kiihottunut en ollut kiihottunut
2nd sing. kiihotuit et kiihottunut 2nd sing. olit kiihottunut et ollut kiihottunut
3rd sing. kiihottui ei kiihottunut 3rd sing. oli kiihottunut ei ollut kiihottunut
1st plur. kiihotuimme emme kiihottuneet 1st plur. olimme kiihottuneet emme olleet kiihottuneet
2nd plur. kiihotuitte ette kiihottuneet 2nd plur. olitte kiihottuneet ette olleet kiihottuneet
3rd plur. kiihottuivat eivät kiihottuneet 3rd plur. olivat kiihottuneet eivät olleet kiihottuneet
passive kiihotuttiin ei kiihotuttu passive oli kiihotuttu ei ollut kiihotuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiihottuisin en kiihottuisi 1st sing. olisin kiihottunut en olisi kiihottunut
2nd sing. kiihottuisit et kiihottuisi 2nd sing. olisit kiihottunut et olisi kiihottunut
3rd sing. kiihottuisi ei kiihottuisi 3rd sing. olisi kiihottunut ei olisi kiihottunut
1st plur. kiihottuisimme emme kiihottuisi 1st plur. olisimme kiihottuneet emme olisi kiihottuneet
2nd plur. kiihottuisitte ette kiihottuisi 2nd plur. olisitte kiihottuneet ette olisi kiihottuneet
3rd plur. kiihottuisivat eivät kiihottuisi 3rd plur. olisivat kiihottuneet eivät olisi kiihottuneet
passive kiihotuttaisiin ei kiihotuttaisi passive olisi kiihotuttu ei olisi kiihotuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiihotu älä kiihotu 2nd sing. — —
3rd sing. kiihottukoon älköön kiihottuko 3rd sing. olkoon kiihottunut älköön olko kiihottunut
1st plur. kiihottukaamme älkäämme kiihottuko 1st plur. — —
2nd plur. kiihottukaa älkää kiihottuko 2nd plur. — —
3rd plur. kiihottukoot älkööt kiihottuko 3rd plur. olkoot kiihottuneet älkööt olko kiihottuneet
passive kiihotuttakoon älköön kiihotuttako passive olkoon kiihotuttu älköön olko kiihotuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiihottunen en kiihottune 1st sing. lienen kiihottunut en liene kiihottunut
2nd sing. kiihottunet et kiihottune 2nd sing. lienet kiihottunut et liene kiihottunut
3rd sing. kiihottunee ei kiihottune 3rd sing. lienee kiihottunut ei liene kiihottunut
1st plur. kiihottunemme emme kiihottune 1st plur. lienemme kiihottuneet emme liene kiihottuneet
2nd plur. kiihottunette ette kiihottune 2nd plur. lienette kiihottuneet ette liene kiihottuneet
3rd plur. kiihottunevat eivät kiihottune 3rd plur. lienevät kiihottuneet eivät liene kiihottuneet
passive kiihotuttaneen ei kiihotuttane passive lienee kiihotuttu ei liene kiihotuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiihottua present kiihottuva kiihotuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiihottuakseni kiihottuaksemme
2nd kiihottuaksesi kiihottuaksenne
3rd kiihottuakseen
kiihottuaksensa
 past kiihottunut kiihotuttu
2nd inessive2 kiihottuessa kiihotuttaessa agent3 kiihottuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiihottuessani kiihottuessamme
2nd kiihottuessasi kiihottuessanne
3rd kiihottuessaan
kiihottuessansa
 negative kiihottumaton
instructive kiihottuen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kiihottumassa —
elative kiihottumasta —
illative kiihottumaan —
adessive kiihottumalla —
abessive kiihottumatta —
instructive kiihottuman kiihotuttaman
4th4 verbal noun kiihottuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiihottumaisillani kiihottumaisillamme
2nd kiihottumaisillasi kiihottumaisillanne
3rd kiihottumaisillaan
kiihottumaisillansa

Derived terms

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.