kiihkoilla

Finnish

Etymology 1

kiihkota + -illa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːhkoi̯lːɑˣ/, [ˈk̟iːçko̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -iːhkoilːɑ
  • Syllabification(key): kiih‧koil‧la

Verb

kiihkoilla

  1. (intransitive) to be zealous or obsessed
Conjugation
Inflection of kiihkoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiihkoilen en kiihkoile 1st sing. olen kiihkoillut en ole kiihkoillut
2nd sing. kiihkoilet et kiihkoile 2nd sing. olet kiihkoillut et ole kiihkoillut
3rd sing. kiihkoilee ei kiihkoile 3rd sing. on kiihkoillut ei ole kiihkoillut
1st plur. kiihkoilemme emme kiihkoile 1st plur. olemme kiihkoilleet emme ole kiihkoilleet
2nd plur. kiihkoilette ette kiihkoile 2nd plur. olette kiihkoilleet ette ole kiihkoilleet
3rd plur. kiihkoilevat eivät kiihkoile 3rd plur. ovat kiihkoilleet eivät ole kiihkoilleet
passive kiihkoillaan ei kiihkoilla passive on kiihkoiltu ei ole kiihkoiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiihkoilin en kiihkoillut 1st sing. olin kiihkoillut en ollut kiihkoillut
2nd sing. kiihkoilit et kiihkoillut 2nd sing. olit kiihkoillut et ollut kiihkoillut
3rd sing. kiihkoili ei kiihkoillut 3rd sing. oli kiihkoillut ei ollut kiihkoillut
1st plur. kiihkoilimme emme kiihkoilleet 1st plur. olimme kiihkoilleet emme olleet kiihkoilleet
2nd plur. kiihkoilitte ette kiihkoilleet 2nd plur. olitte kiihkoilleet ette olleet kiihkoilleet
3rd plur. kiihkoilivat eivät kiihkoilleet 3rd plur. olivat kiihkoilleet eivät olleet kiihkoilleet
passive kiihkoiltiin ei kiihkoiltu passive oli kiihkoiltu ei ollut kiihkoiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiihkoilisin en kiihkoilisi 1st sing. olisin kiihkoillut en olisi kiihkoillut
2nd sing. kiihkoilisit et kiihkoilisi 2nd sing. olisit kiihkoillut et olisi kiihkoillut
3rd sing. kiihkoilisi ei kiihkoilisi 3rd sing. olisi kiihkoillut ei olisi kiihkoillut
1st plur. kiihkoilisimme emme kiihkoilisi 1st plur. olisimme kiihkoilleet emme olisi kiihkoilleet
2nd plur. kiihkoilisitte ette kiihkoilisi 2nd plur. olisitte kiihkoilleet ette olisi kiihkoilleet
3rd plur. kiihkoilisivat eivät kiihkoilisi 3rd plur. olisivat kiihkoilleet eivät olisi kiihkoilleet
passive kiihkoiltaisiin ei kiihkoiltaisi passive olisi kiihkoiltu ei olisi kiihkoiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kiihkoile älä kiihkoile 2nd sing.
3rd sing. kiihkoilkoon älköön kiihkoilko 3rd sing. olkoon kiihkoillut älköön olko kiihkoillut
1st plur. kiihkoilkaamme älkäämme kiihkoilko 1st plur.
2nd plur. kiihkoilkaa älkää kiihkoilko 2nd plur.
3rd plur. kiihkoilkoot älkööt kiihkoilko 3rd plur. olkoot kiihkoilleet älkööt olko kiihkoilleet
passive kiihkoiltakoon älköön kiihkoiltako passive olkoon kiihkoiltu älköön olko kiihkoiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiihkoillen en kiihkoille 1st sing. lienen kiihkoillut en liene kiihkoillut
2nd sing. kiihkoillet et kiihkoille 2nd sing. lienet kiihkoillut et liene kiihkoillut
3rd sing. kiihkoillee ei kiihkoille 3rd sing. lienee kiihkoillut ei liene kiihkoillut
1st plur. kiihkoillemme emme kiihkoille 1st plur. lienemme kiihkoilleet emme liene kiihkoilleet
2nd plur. kiihkoillette ette kiihkoille 2nd plur. lienette kiihkoilleet ette liene kiihkoilleet
3rd plur. kiihkoillevat eivät kiihkoille 3rd plur. lienevät kiihkoilleet eivät liene kiihkoilleet
passive kiihkoiltaneen ei kiihkoiltane passive lienee kiihkoiltu ei liene kiihkoiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiihkoilla present kiihkoileva kiihkoiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiihkoillakseni kiihkoillaksemme
2nd kiihkoillaksesi kiihkoillaksenne
3rd kiihkoillakseen
kiihkoillaksensa
past kiihkoillut kiihkoiltu
2nd inessive2 kiihkoillessa kiihkoiltaessa agent3 kiihkoilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiihkoillessani kiihkoillessamme
2nd kiihkoillessasi kiihkoillessanne
3rd kiihkoillessaan
kiihkoillessansa
negative kiihkoilematon
instructive kiihkoillen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive kiihkoilemassa
elative kiihkoilemasta
illative kiihkoilemaan
adessive kiihkoilemalla
abessive kiihkoilematta
instructive kiihkoileman kiihkoiltaman
4th4 verbal noun kiihkoileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiihkoilemaisillani kiihkoilemaisillamme
2nd kiihkoilemaisillasi kiihkoilemaisillanne
3rd kiihkoilemaisillaan
kiihkoilemaisillansa
Derived terms

Further reading

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːhkoi̯lːɑ/, [ˈk̟iːçko̞i̯lːɑ̝]
  • Rhymes: -iːhkoilːɑ
  • Syllabification(key): kiih‧koil‧la

Noun

kiihkoilla

  1. adessive plural of kiihko
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.