kieltenpidin

Finnish

Etymology

kielten +‎ pidin

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkie̯ltenˌpidin/, [ˈk̟ie̞̯l̪t̪e̞mˌpidin]
  • Rhymes: -idin
  • Syllabification(key): kiel‧ten‧pi‧din

Noun

kieltenpidin

  1. (music) tailpiece (component on many stringed musical instruments that anchors one end of the strings, usually opposite the end with the tuning mechanism)

Declension
Inflection of kieltenpidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative kieltenpidin kieltenpitimet
genitive kieltenpitimen kieltenpitimien
kieltenpidinten
partitive kieltenpidintä kieltenpitimiä
illative kieltenpitimeen kieltenpitimiin
singular plural
nominative kieltenpidin kieltenpitimet
accusative nom. kieltenpidin kieltenpitimet
gen. kieltenpitimen
genitive kieltenpitimen kieltenpitimien
kieltenpidinten
partitive kieltenpidintä kieltenpitimiä
inessive kieltenpitimessä kieltenpitimissä
elative kieltenpitimestä kieltenpitimistä
illative kieltenpitimeen kieltenpitimiin
adessive kieltenpitimellä kieltenpitimillä
ablative kieltenpitimeltä kieltenpitimiltä
allative kieltenpitimelle kieltenpitimille
essive kieltenpitimenä kieltenpitiminä
translative kieltenpitimeksi kieltenpitimiksi
abessive kieltenpitimettä kieltenpitimittä
instructive — kieltenpitimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kieltenpidin (type kytkin)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kieltenpitimeni kieltenpitimeni
accusative nom. kieltenpitimeni kieltenpitimeni
gen. kieltenpitimeni
genitive kieltenpitimeni kieltenpitimieni
kieltenpidinteni
partitive kieltenpidintäni kieltenpitimiäni
inessive kieltenpitimessäni kieltenpitimissäni
elative kieltenpitimestäni kieltenpitimistäni
illative kieltenpitimeeni kieltenpitimiini
adessive kieltenpitimelläni kieltenpitimilläni
ablative kieltenpitimeltäni kieltenpitimiltäni
allative kieltenpitimelleni kieltenpitimilleni
essive kieltenpitimenäni kieltenpitiminäni
translative kieltenpitimekseni kieltenpitimikseni
abessive kieltenpitimettäni kieltenpitimittäni
instructive — —
comitative — kieltenpitimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kieltenpitimesi kieltenpitimesi
accusative nom. kieltenpitimesi kieltenpitimesi
gen. kieltenpitimesi
genitive kieltenpitimesi kieltenpitimiesi
kieltenpidintesi
partitive kieltenpidintäsi kieltenpitimiäsi
inessive kieltenpitimessäsi kieltenpitimissäsi
elative kieltenpitimestäsi kieltenpitimistäsi
illative kieltenpitimeesi kieltenpitimiisi
adessive kieltenpitimelläsi kieltenpitimilläsi
ablative kieltenpitimeltäsi kieltenpitimiltäsi
allative kieltenpitimellesi kieltenpitimillesi
essive kieltenpitimenäsi kieltenpitiminäsi
translative kieltenpitimeksesi kieltenpitimiksesi
abessive kieltenpitimettäsi kieltenpitimittäsi
instructive — —
comitative — kieltenpitiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kieltenpitimemme kieltenpitimemme
accusative nom. kieltenpitimemme kieltenpitimemme
gen. kieltenpitimemme
genitive kieltenpitimemme kieltenpitimiemme
kieltenpidintemme
partitive kieltenpidintämme kieltenpitimiämme
inessive kieltenpitimessämme kieltenpitimissämme
elative kieltenpitimestämme kieltenpitimistämme
illative kieltenpitimeemme kieltenpitimiimme
adessive kieltenpitimellämme kieltenpitimillämme
ablative kieltenpitimeltämme kieltenpitimiltämme
allative kieltenpitimellemme kieltenpitimillemme
essive kieltenpitimenämme kieltenpitiminämme
translative kieltenpitimeksemme kieltenpitimiksemme
abessive kieltenpitimettämme kieltenpitimittämme
instructive — —
comitative — kieltenpitiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kieltenpitimenne kieltenpitimenne
accusative nom. kieltenpitimenne kieltenpitimenne
gen. kieltenpitimenne
genitive kieltenpitimenne kieltenpitimienne
kieltenpidintenne
partitive kieltenpidintänne kieltenpitimiänne
inessive kieltenpitimessänne kieltenpitimissänne
elative kieltenpitimestänne kieltenpitimistänne
illative kieltenpitimeenne kieltenpitimiinne
adessive kieltenpitimellänne kieltenpitimillänne
ablative kieltenpitimeltänne kieltenpitimiltänne
allative kieltenpitimellenne kieltenpitimillenne
essive kieltenpitimenänne kieltenpitiminänne
translative kieltenpitimeksenne kieltenpitimiksenne
abessive kieltenpitimettänne kieltenpitimittänne
instructive — —
comitative — kieltenpitiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative kieltenpitimensä kieltenpitimensä
accusative nom. kieltenpitimensä kieltenpitimensä
gen. kieltenpitimensä
genitive kieltenpitimensä kieltenpitimiensä
kieltenpidintensä
partitive kieltenpidintään
kieltenpidintänsä		 kieltenpitimiään
kieltenpitimiänsä
inessive kieltenpitimessään
kieltenpitimessänsä		 kieltenpitimissään
kieltenpitimissänsä
elative kieltenpitimestään
kieltenpitimestänsä		 kieltenpitimistään
kieltenpitimistänsä
illative kieltenpitimeensä kieltenpitimiinsä
adessive kieltenpitimellään
kieltenpitimellänsä		 kieltenpitimillään
kieltenpitimillänsä
ablative kieltenpitimeltään
kieltenpitimeltänsä		 kieltenpitimiltään
kieltenpitimiltänsä
allative kieltenpitimelleen
kieltenpitimellensä		 kieltenpitimilleen
kieltenpitimillensä
essive kieltenpitimenään
kieltenpitimenänsä		 kieltenpitiminään
kieltenpitiminänsä
translative kieltenpitimekseen
kieltenpitimeksensä		 kieltenpitimikseen
kieltenpitimiksensä
abessive kieltenpitimettään
kieltenpitimettänsä		 kieltenpitimittään
kieltenpitimittänsä
instructive — —
comitative — kieltenpitimineen
kieltenpitiminensä
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.