kestit

Finnish

Etymology

Plural of kesti.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkestit/, [ˈk̟e̞s̠tit̪]
  • Rhymes: -estit
  • Syllabification(key): kes‧tit

Noun

kestit pl

  1. feast, banquet

Declension

Inflection of kestit (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kestit
genitive kestien
partitive kestejä
illative kesteihin
singular plural
nominative kestit
accusative nom. kestit
gen.
genitive kestien
partitive kestejä
inessive kesteissä
elative kesteistä
illative kesteihin
adessive kesteillä
ablative kesteiltä
allative kesteille
essive kesteinä
translative kesteiksi
abessive kesteittä
instructive kestein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kestit (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kestini
accusative nom. kestini
gen.
genitive kestieni
partitive kestejäni
inessive kesteissäni
elative kesteistäni
illative kesteihini
adessive kesteilläni
ablative kesteiltäni
allative kesteilleni
essive kesteinäni
translative kesteikseni
abessive kesteittäni
instructive
comitative kesteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kestisi
accusative nom. kestisi
gen.
genitive kestiesi
partitive kestejäsi
inessive kesteissäsi
elative kesteistäsi
illative kesteihisi
adessive kesteilläsi
ablative kesteiltäsi
allative kesteillesi
essive kesteinäsi
translative kesteiksesi
abessive kesteittäsi
instructive
comitative kesteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kestimme
accusative nom. kestimme
gen.
genitive kestiemme
partitive kestejämme
inessive kesteissämme
elative kesteistämme
illative kesteihimme
adessive kesteillämme
ablative kesteiltämme
allative kesteillemme
essive kesteinämme
translative kesteiksemme
abessive kesteittämme
instructive
comitative kesteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kestinne
accusative nom. kestinne
gen.
genitive kestienne
partitive kestejänne
inessive kesteissänne
elative kesteistänne
illative kesteihinne
adessive kesteillänne
ablative kesteiltänne
allative kesteillenne
essive kesteinänne
translative kesteiksenne
abessive kesteittänne
instructive
comitative kesteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kestinsä
accusative nom. kestinsä
gen.
genitive kestiensä
partitive kestejään
kestejänsä
inessive kesteissään
kesteissänsä
elative kesteistään
kesteistänsä
illative kesteihinsä
adessive kesteillään
kesteillänsä
ablative kesteiltään
kesteiltänsä
allative kesteilleen
kesteillensä
essive kesteinään
kesteinänsä
translative kesteikseen
kesteiksensä
abessive kesteittään
kesteittänsä
instructive
comitative kesteineen
kesteinensä

Noun

kestit

  1. nominative plural of kesti

Derived terms

compounds

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.