kesänaikainen

Finnish

Etymology

kesän + aika + -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkesænˌɑi̯kɑi̯nen/, [ˈk̟e̞s̠ænˌɑ̝i̯kɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑikɑinen
  • Syllabification(key): ke‧sän‧ai‧kai‧nen

Adjective

kesänaikainen

  1. (taking place) during the summer

Declension

Inflection of kesänaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kesänaikainen kesänaikaiset
genitive kesänaikaisen kesänaikaisten
kesänaikaisien
partitive kesänaikaista kesänaikaisia
illative kesänaikaiseen kesänaikaisiin
singular plural
nominative kesänaikainen kesänaikaiset
accusative nom. kesänaikainen kesänaikaiset
gen. kesänaikaisen
genitive kesänaikaisen kesänaikaisten
kesänaikaisien
partitive kesänaikaista kesänaikaisia
inessive kesänaikaisessa kesänaikaisissa
elative kesänaikaisesta kesänaikaisista
illative kesänaikaiseen kesänaikaisiin
adessive kesänaikaisella kesänaikaisilla
ablative kesänaikaiselta kesänaikaisilta
allative kesänaikaiselle kesänaikaisille
essive kesänaikaisena kesänaikaisina
translative kesänaikaiseksi kesänaikaisiksi
instructive kesänaikaisin
abessive kesänaikaisetta kesänaikaisitta
comitative kesänaikaisine
Possessive forms of kesänaikainen (type nainen)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kesänaikaiseni kesänaikaiseni
accusative nom. kesänaikaiseni kesänaikaiseni
gen. kesänaikaiseni
genitive kesänaikaiseni kesänaikaisteni
kesänaikaisieni
partitive kesänaikaistani kesänaikaisiani
inessive kesänaikaisessani kesänaikaisissani
elative kesänaikaisestani kesänaikaisistani
illative kesänaikaiseeni kesänaikaisiini
adessive kesänaikaisellani kesänaikaisillani
ablative kesänaikaiseltani kesänaikaisiltani
allative kesänaikaiselleni kesänaikaisilleni
essive kesänaikaisenani kesänaikaisinani
translative kesänaikaisekseni kesänaikaisikseni
instructive
abessive kesänaikaisettani kesänaikaisittani
comitative kesänaikaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kesänaikaisesi kesänaikaisesi
accusative nom. kesänaikaisesi kesänaikaisesi
gen. kesänaikaisesi
genitive kesänaikaisesi kesänaikaistesi
kesänaikaisiesi
partitive kesänaikaistasi kesänaikaisiasi
inessive kesänaikaisessasi kesänaikaisissasi
elative kesänaikaisestasi kesänaikaisistasi
illative kesänaikaiseesi kesänaikaisiisi
adessive kesänaikaisellasi kesänaikaisillasi
ablative kesänaikaiseltasi kesänaikaisiltasi
allative kesänaikaisellesi kesänaikaisillesi
essive kesänaikaisenasi kesänaikaisinasi
translative kesänaikaiseksesi kesänaikaisiksesi
instructive
abessive kesänaikaisettasi kesänaikaisittasi
comitative kesänaikaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kesänaikaisemme kesänaikaisemme
accusative nom. kesänaikaisemme kesänaikaisemme
gen. kesänaikaisemme
genitive kesänaikaisemme kesänaikaistemme
kesänaikaisiemme
partitive kesänaikaistamme kesänaikaisiamme
inessive kesänaikaisessamme kesänaikaisissamme
elative kesänaikaisestamme kesänaikaisistamme
illative kesänaikaiseemme kesänaikaisiimme
adessive kesänaikaisellamme kesänaikaisillamme
ablative kesänaikaiseltamme kesänaikaisiltamme
allative kesänaikaisellemme kesänaikaisillemme
essive kesänaikaisenamme kesänaikaisinamme
translative kesänaikaiseksemme kesänaikaisiksemme
instructive
abessive kesänaikaisettamme kesänaikaisittamme
comitative kesänaikaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kesänaikaisenne kesänaikaisenne
accusative nom. kesänaikaisenne kesänaikaisenne
gen. kesänaikaisenne
genitive kesänaikaisenne kesänaikaistenne
kesänaikaisienne
partitive kesänaikaistanne kesänaikaisianne
inessive kesänaikaisessanne kesänaikaisissanne
elative kesänaikaisestanne kesänaikaisistanne
illative kesänaikaiseenne kesänaikaisiinne
adessive kesänaikaisellanne kesänaikaisillanne
ablative kesänaikaiseltanne kesänaikaisiltanne
allative kesänaikaisellenne kesänaikaisillenne
essive kesänaikaisenanne kesänaikaisinanne
translative kesänaikaiseksenne kesänaikaisiksenne
instructive
abessive kesänaikaisettanne kesänaikaisittanne
comitative kesänaikaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kesänaikaisensa kesänaikaisensa
accusative nom. kesänaikaisensa kesänaikaisensa
gen. kesänaikaisensa
genitive kesänaikaisensa kesänaikaistensa
kesänaikaisiensa
partitive kesänaikaistaan
kesänaikaistansa
kesänaikaisiaan
kesänaikaisiansa
inessive kesänaikaisessaan
kesänaikaisessansa
kesänaikaisissaan
kesänaikaisissansa
elative kesänaikaisestaan
kesänaikaisestansa
kesänaikaisistaan
kesänaikaisistansa
illative kesänaikaiseensa kesänaikaisiinsa
adessive kesänaikaisellaan
kesänaikaisellansa
kesänaikaisillaan
kesänaikaisillansa
ablative kesänaikaiseltaan
kesänaikaiseltansa
kesänaikaisiltaan
kesänaikaisiltansa
allative kesänaikaiselleen
kesänaikaisellensa
kesänaikaisilleen
kesänaikaisillensa
essive kesänaikaisenaan
kesänaikaisenansa
kesänaikaisinaan
kesänaikaisinansa
translative kesänaikaisekseen
kesänaikaiseksensa
kesänaikaisikseen
kesänaikaisiksensa
instructive
abessive kesänaikaisettaan
kesänaikaisettansa
kesänaikaisittaan
kesänaikaisittansa
comitative kesänaikaisineen
kesänaikaisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.