katkeamaton

Finnish

Etymology

katketa + -maton

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑtkeɑmɑton/, [ˈkɑ̝t̪k̟e̞ˌɑ̝mɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑmɑton
  • Syllabification(key): kat‧ke‧a‧ma‧ton

Adjective

katkeamaton (comparative katkeamattomampi, superlative katkeamattomin)

  1. unbroken (line, chain)

Declension

Inflection of katkeamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative katkeamaton katkeamattomat
genitive katkeamattoman katkeamattomien
partitive katkeamatonta katkeamattomia
illative katkeamattomaan katkeamattomiin
singular plural
nominative katkeamaton katkeamattomat
accusative nom. katkeamaton katkeamattomat
gen. katkeamattoman
genitive katkeamattoman katkeamattomien
katkeamatontenrare
partitive katkeamatonta katkeamattomia
inessive katkeamattomassa katkeamattomissa
elative katkeamattomasta katkeamattomista
illative katkeamattomaan katkeamattomiin
adessive katkeamattomalla katkeamattomilla
ablative katkeamattomalta katkeamattomilta
allative katkeamattomalle katkeamattomille
essive katkeamattomana katkeamattomina
translative katkeamattomaksi katkeamattomiksi
abessive katkeamattomatta katkeamattomitta
instructive katkeamattomin
comitative katkeamattomine
Possessive forms of katkeamaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative katkeamattomani katkeamattomani
accusative nom. katkeamattomani katkeamattomani
gen. katkeamattomani
genitive katkeamattomani katkeamattomieni
katkeamatontenirare
partitive katkeamatontani katkeamattomiani
inessive katkeamattomassani katkeamattomissani
elative katkeamattomastani katkeamattomistani
illative katkeamattomaani katkeamattomiini
adessive katkeamattomallani katkeamattomillani
ablative katkeamattomaltani katkeamattomiltani
allative katkeamattomalleni katkeamattomilleni
essive katkeamattomanani katkeamattominani
translative katkeamattomakseni katkeamattomikseni
abessive katkeamattomattani katkeamattomittani
instructive
comitative katkeamattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative katkeamattomasi katkeamattomasi
accusative nom. katkeamattomasi katkeamattomasi
gen. katkeamattomasi
genitive katkeamattomasi katkeamattomiesi
katkeamatontesirare
partitive katkeamatontasi katkeamattomiasi
inessive katkeamattomassasi katkeamattomissasi
elative katkeamattomastasi katkeamattomistasi
illative katkeamattomaasi katkeamattomiisi
adessive katkeamattomallasi katkeamattomillasi
ablative katkeamattomaltasi katkeamattomiltasi
allative katkeamattomallesi katkeamattomillesi
essive katkeamattomanasi katkeamattominasi
translative katkeamattomaksesi katkeamattomiksesi
abessive katkeamattomattasi katkeamattomittasi
instructive
comitative katkeamattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative katkeamattomamme katkeamattomamme
accusative nom. katkeamattomamme katkeamattomamme
gen. katkeamattomamme
genitive katkeamattomamme katkeamattomiemme
katkeamatontemmerare
partitive katkeamatontamme katkeamattomiamme
inessive katkeamattomassamme katkeamattomissamme
elative katkeamattomastamme katkeamattomistamme
illative katkeamattomaamme katkeamattomiimme
adessive katkeamattomallamme katkeamattomillamme
ablative katkeamattomaltamme katkeamattomiltamme
allative katkeamattomallemme katkeamattomillemme
essive katkeamattomanamme katkeamattominamme
translative katkeamattomaksemme katkeamattomiksemme
abessive katkeamattomattamme katkeamattomittamme
instructive
comitative katkeamattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative katkeamattomanne katkeamattomanne
accusative nom. katkeamattomanne katkeamattomanne
gen. katkeamattomanne
genitive katkeamattomanne katkeamattomienne
katkeamatontennerare
partitive katkeamatontanne katkeamattomianne
inessive katkeamattomassanne katkeamattomissanne
elative katkeamattomastanne katkeamattomistanne
illative katkeamattomaanne katkeamattomiinne
adessive katkeamattomallanne katkeamattomillanne
ablative katkeamattomaltanne katkeamattomiltanne
allative katkeamattomallenne katkeamattomillenne
essive katkeamattomananne katkeamattominanne
translative katkeamattomaksenne katkeamattomiksenne
abessive katkeamattomattanne katkeamattomittanne
instructive
comitative katkeamattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative katkeamattomansa katkeamattomansa
accusative nom. katkeamattomansa katkeamattomansa
gen. katkeamattomansa
genitive katkeamattomansa katkeamattomiensa
katkeamatontensarare
partitive katkeamatontaan
katkeamatontansa
katkeamattomiaan
katkeamattomiansa
inessive katkeamattomassaan
katkeamattomassansa
katkeamattomissaan
katkeamattomissansa
elative katkeamattomastaan
katkeamattomastansa
katkeamattomistaan
katkeamattomistansa
illative katkeamattomaansa katkeamattomiinsa
adessive katkeamattomallaan
katkeamattomallansa
katkeamattomillaan
katkeamattomillansa
ablative katkeamattomaltaan
katkeamattomaltansa
katkeamattomiltaan
katkeamattomiltansa
allative katkeamattomalleen
katkeamattomallensa
katkeamattomilleen
katkeamattomillensa
essive katkeamattomanaan
katkeamattomanansa
katkeamattominaan
katkeamattominansa
translative katkeamattomakseen
katkeamattomaksensa
katkeamattomikseen
katkeamattomiksensa
abessive katkeamattomattaan
katkeamattomattansa
katkeamattomittaan
katkeamattomittansa
instructive
comitative katkeamattomineen
katkeamattominensa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.