kariuttaa

Finnish

Etymology

kari + -uttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑriutːɑːˣ/, [ˈkɑ̝riˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): ka‧ri‧ut‧taa

Verb

kariuttaa

  1. (transitive) to thwart, block success of

Conjugation

Inflection of kariuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kariutan en kariuta 1st sing. olen kariuttanut en ole kariuttanut
2nd sing. kariutat et kariuta 2nd sing. olet kariuttanut et ole kariuttanut
3rd sing. kariuttaa ei kariuta 3rd sing. on kariuttanut ei ole kariuttanut
1st plur. kariutamme emme kariuta 1st plur. olemme kariuttaneet emme ole kariuttaneet
2nd plur. kariutatte ette kariuta 2nd plur. olette kariuttaneet ette ole kariuttaneet
3rd plur. kariuttavat eivät kariuta 3rd plur. ovat kariuttaneet eivät ole kariuttaneet
passive kariutetaan ei kariuteta passive on kariutettu ei ole kariutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kariutin en kariuttanut 1st sing. olin kariuttanut en ollut kariuttanut
2nd sing. kariutit et kariuttanut 2nd sing. olit kariuttanut et ollut kariuttanut
3rd sing. kariutti ei kariuttanut 3rd sing. oli kariuttanut ei ollut kariuttanut
1st plur. kariutimme emme kariuttaneet 1st plur. olimme kariuttaneet emme olleet kariuttaneet
2nd plur. kariutitte ette kariuttaneet 2nd plur. olitte kariuttaneet ette olleet kariuttaneet
3rd plur. kariuttivat eivät kariuttaneet 3rd plur. olivat kariuttaneet eivät olleet kariuttaneet
passive kariutettiin ei kariutettu passive oli kariutettu ei ollut kariutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kariuttaisin en kariuttaisi 1st sing. olisin kariuttanut en olisi kariuttanut
2nd sing. kariuttaisit et kariuttaisi 2nd sing. olisit kariuttanut et olisi kariuttanut
3rd sing. kariuttaisi ei kariuttaisi 3rd sing. olisi kariuttanut ei olisi kariuttanut
1st plur. kariuttaisimme emme kariuttaisi 1st plur. olisimme kariuttaneet emme olisi kariuttaneet
2nd plur. kariuttaisitte ette kariuttaisi 2nd plur. olisitte kariuttaneet ette olisi kariuttaneet
3rd plur. kariuttaisivat eivät kariuttaisi 3rd plur. olisivat kariuttaneet eivät olisi kariuttaneet
passive kariutettaisiin ei kariutettaisi passive olisi kariutettu ei olisi kariutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kariuta älä kariuta 2nd sing.
3rd sing. kariuttakoon älköön kariuttako 3rd sing. olkoon kariuttanut älköön olko kariuttanut
1st plur. kariuttakaamme älkäämme kariuttako 1st plur.
2nd plur. kariuttakaa älkää kariuttako 2nd plur.
3rd plur. kariuttakoot älkööt kariuttako 3rd plur. olkoot kariuttaneet älkööt olko kariuttaneet
passive kariutettakoon älköön kariutettako passive olkoon kariutettu älköön olko kariutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kariuttanen en kariuttane 1st sing. lienen kariuttanut en liene kariuttanut
2nd sing. kariuttanet et kariuttane 2nd sing. lienet kariuttanut et liene kariuttanut
3rd sing. kariuttanee ei kariuttane 3rd sing. lienee kariuttanut ei liene kariuttanut
1st plur. kariuttanemme emme kariuttane 1st plur. lienemme kariuttaneet emme liene kariuttaneet
2nd plur. kariuttanette ette kariuttane 2nd plur. lienette kariuttaneet ette liene kariuttaneet
3rd plur. kariuttanevat eivät kariuttane 3rd plur. lienevät kariuttaneet eivät liene kariuttaneet
passive kariutettaneen ei kariutettane passive lienee kariutettu ei liene kariutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kariuttaa present kariuttava kariutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kariuttaakseni kariuttaaksemme
2nd kariuttaaksesi kariuttaaksenne
3rd kariuttaakseen
kariuttaaksensa
past kariuttanut kariutettu
2nd inessive2 kariuttaessa kariutettaessa agent3 kariuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kariuttaessani kariuttaessamme
2nd kariuttaessasi kariuttaessanne
3rd kariuttaessaan
kariuttaessansa
negative kariuttamaton
instructive kariuttaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form kariuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive kariuttamassa
elative kariuttamasta
illative kariuttamaan
adessive kariuttamalla
abessive kariuttamatta
instructive kariuttaman kariutettaman
4th4 verbal noun kariuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kariuttamaisillani kariuttamaisillamme
2nd kariuttamaisillasi kariuttamaisillanne
3rd kariuttamaisillaan
kariuttamaisillansa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.