kapinoitseminen

Finnish

Etymology

kapinoida +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈkɑpinoi̯tseminen/, [ˈkɑ̝piˌno̞i̯ts̠e̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ka‧pi‧noit‧se‧mi‧nen

Noun

kapinoitseminen

  1. verbal noun of kapinoida
    1. Alternative form of kapinoiminen

Declension
Inflection of kapinoitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kapinoitseminen kapinoitsemiset
genitive kapinoitsemisen kapinoitsemisten
kapinoitsemisien
partitive kapinoitsemista kapinoitsemisia
illative kapinoitsemiseen kapinoitsemisiin
singular plural
nominative kapinoitseminen kapinoitsemiset
accusative nom. kapinoitseminen kapinoitsemiset
gen. kapinoitsemisen
genitive kapinoitsemisen kapinoitsemisten
kapinoitsemisien
partitive kapinoitsemista kapinoitsemisia
inessive kapinoitsemisessa kapinoitsemisissa
elative kapinoitsemisesta kapinoitsemisista
illative kapinoitsemiseen kapinoitsemisiin
adessive kapinoitsemisella kapinoitsemisilla
ablative kapinoitsemiselta kapinoitsemisilta
allative kapinoitsemiselle kapinoitsemisille
essive kapinoitsemisena kapinoitsemisina
translative kapinoitsemiseksi kapinoitsemisiksi
instructive — kapinoitsemisin
abessive kapinoitsemisetta kapinoitsemisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kapinoitseminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kapinoitsemiseni kapinoitsemiseni
accusative nom. kapinoitsemiseni kapinoitsemiseni
gen. kapinoitsemiseni
genitive kapinoitsemiseni kapinoitsemisteni
kapinoitsemisieni
partitive kapinoitsemistani kapinoitsemisiani
inessive kapinoitsemisessani kapinoitsemisissani
elative kapinoitsemisestani kapinoitsemisistani
illative kapinoitsemiseeni kapinoitsemisiini
adessive kapinoitsemisellani kapinoitsemisillani
ablative kapinoitsemiseltani kapinoitsemisiltani
allative kapinoitsemiselleni kapinoitsemisilleni
essive kapinoitsemisenani kapinoitsemisinani
translative kapinoitsemisekseni kapinoitsemisikseni
instructive — —
abessive kapinoitsemisettani kapinoitsemisittani
comitative — kapinoitsemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kapinoitsemisesi kapinoitsemisesi
accusative nom. kapinoitsemisesi kapinoitsemisesi
gen. kapinoitsemisesi
genitive kapinoitsemisesi kapinoitsemistesi
kapinoitsemisiesi
partitive kapinoitsemistasi kapinoitsemisiasi
inessive kapinoitsemisessasi kapinoitsemisissasi
elative kapinoitsemisestasi kapinoitsemisistasi
illative kapinoitsemiseesi kapinoitsemisiisi
adessive kapinoitsemisellasi kapinoitsemisillasi
ablative kapinoitsemiseltasi kapinoitsemisiltasi
allative kapinoitsemisellesi kapinoitsemisillesi
essive kapinoitsemisenasi kapinoitsemisinasi
translative kapinoitsemiseksesi kapinoitsemisiksesi
instructive — —
abessive kapinoitsemisettasi kapinoitsemisittasi
comitative — kapinoitsemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kapinoitsemisemme kapinoitsemisemme
accusative nom. kapinoitsemisemme kapinoitsemisemme
gen. kapinoitsemisemme
genitive kapinoitsemisemme kapinoitsemistemme
kapinoitsemisiemme
partitive kapinoitsemistamme kapinoitsemisiamme
inessive kapinoitsemisessamme kapinoitsemisissamme
elative kapinoitsemisestamme kapinoitsemisistamme
illative kapinoitsemiseemme kapinoitsemisiimme
adessive kapinoitsemisellamme kapinoitsemisillamme
ablative kapinoitsemiseltamme kapinoitsemisiltamme
allative kapinoitsemisellemme kapinoitsemisillemme
essive kapinoitsemisenamme kapinoitsemisinamme
translative kapinoitsemiseksemme kapinoitsemisiksemme
instructive — —
abessive kapinoitsemisettamme kapinoitsemisittamme
comitative — kapinoitsemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kapinoitsemisenne kapinoitsemisenne
accusative nom. kapinoitsemisenne kapinoitsemisenne
gen. kapinoitsemisenne
genitive kapinoitsemisenne kapinoitsemistenne
kapinoitsemisienne
partitive kapinoitsemistanne kapinoitsemisianne
inessive kapinoitsemisessanne kapinoitsemisissanne
elative kapinoitsemisestanne kapinoitsemisistanne
illative kapinoitsemiseenne kapinoitsemisiinne
adessive kapinoitsemisellanne kapinoitsemisillanne
ablative kapinoitsemiseltanne kapinoitsemisiltanne
allative kapinoitsemisellenne kapinoitsemisillenne
essive kapinoitsemisenanne kapinoitsemisinanne
translative kapinoitsemiseksenne kapinoitsemisiksenne
instructive — —
abessive kapinoitsemisettanne kapinoitsemisittanne
comitative — kapinoitsemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kapinoitsemisensa kapinoitsemisensa
accusative nom. kapinoitsemisensa kapinoitsemisensa
gen. kapinoitsemisensa
genitive kapinoitsemisensa kapinoitsemistensa
kapinoitsemisiensa
partitive kapinoitsemistaan
kapinoitsemistansa		 kapinoitsemisiaan
kapinoitsemisiansa
inessive kapinoitsemisessaan
kapinoitsemisessansa		 kapinoitsemisissaan
kapinoitsemisissansa
elative kapinoitsemisestaan
kapinoitsemisestansa		 kapinoitsemisistaan
kapinoitsemisistansa
illative kapinoitsemiseensa kapinoitsemisiinsa
adessive kapinoitsemisellaan
kapinoitsemisellansa		 kapinoitsemisillaan
kapinoitsemisillansa
ablative kapinoitsemiseltaan
kapinoitsemiseltansa		 kapinoitsemisiltaan
kapinoitsemisiltansa
allative kapinoitsemiselleen
kapinoitsemisellensa		 kapinoitsemisilleen
kapinoitsemisillensa
essive kapinoitsemisenaan
kapinoitsemisenansa		 kapinoitsemisinaan
kapinoitsemisinansa
translative kapinoitsemisekseen
kapinoitsemiseksensa		 kapinoitsemisikseen
kapinoitsemisiksensa
instructive — —
abessive kapinoitsemisettaan
kapinoitsemisettansa		 kapinoitsemisittaan
kapinoitsemisittansa
comitative — kapinoitsemisineen
kapinoitsemisinensa

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.