jäytää

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *jäütädäk, derived from a borrowing from early Balto-Slavic.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjæy̯tæːˣ/, [ˈjæy̯t̪æː(ʔ)]
  • Rhymes: -æytæː
  • Syllabification(key): jäy‧tää

Verb

jäytää

  1. to gnaw, eat away, wear (to destroy gradually as by taking tiny little bites)
    Reuma jäytää niveliäni.
    Rheumatism is wearing my joints.

Conjugation

Inflection of jäytää (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jäydän en jäydä 1st sing. olen jäytänyt en ole jäytänyt
2nd sing. jäydät et jäydä 2nd sing. olet jäytänyt et ole jäytänyt
3rd sing. jäytää ei jäydä 3rd sing. on jäytänyt ei ole jäytänyt
1st plur. jäydämme emme jäydä 1st plur. olemme jäytäneet emme ole jäytäneet
2nd plur. jäydätte ette jäydä 2nd plur. olette jäytäneet ette ole jäytäneet
3rd plur. jäytävät eivät jäydä 3rd plur. ovat jäytäneet eivät ole jäytäneet
passive jäydetään ei jäydetä passive on jäydetty ei ole jäydetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jäydin en jäytänyt 1st sing. olin jäytänyt en ollut jäytänyt
2nd sing. jäydit et jäytänyt 2nd sing. olit jäytänyt et ollut jäytänyt
3rd sing. jäyti ei jäytänyt 3rd sing. oli jäytänyt ei ollut jäytänyt
1st plur. jäydimme emme jäytäneet 1st plur. olimme jäytäneet emme olleet jäytäneet
2nd plur. jäyditte ette jäytäneet 2nd plur. olitte jäytäneet ette olleet jäytäneet
3rd plur. jäytivät eivät jäytäneet 3rd plur. olivat jäytäneet eivät olleet jäytäneet
passive jäydettiin ei jäydetty passive oli jäydetty ei ollut jäydetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jäytäisin en jäytäisi 1st sing. olisin jäytänyt en olisi jäytänyt
2nd sing. jäytäisit et jäytäisi 2nd sing. olisit jäytänyt et olisi jäytänyt
3rd sing. jäytäisi ei jäytäisi 3rd sing. olisi jäytänyt ei olisi jäytänyt
1st plur. jäytäisimme emme jäytäisi 1st plur. olisimme jäytäneet emme olisi jäytäneet
2nd plur. jäytäisitte ette jäytäisi 2nd plur. olisitte jäytäneet ette olisi jäytäneet
3rd plur. jäytäisivät eivät jäytäisi 3rd plur. olisivat jäytäneet eivät olisi jäytäneet
passive jäydettäisiin ei jäydettäisi passive olisi jäydetty ei olisi jäydetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. jäydä älä jäydä 2nd sing.
3rd sing. jäytäköön älköön jäytäkö 3rd sing. olkoon jäytänyt älköön olko jäytänyt
1st plur. jäytäkäämme älkäämme jäytäkö 1st plur.
2nd plur. jäytäkää älkää jäytäkö 2nd plur.
3rd plur. jäytäkööt älkööt jäytäkö 3rd plur. olkoot jäytäneet älkööt olko jäytäneet
passive jäydettäköön älköön jäydettäkö passive olkoon jäydetty älköön olko jäydetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. jäytänen en jäytäne 1st sing. lienen jäytänyt en liene jäytänyt
2nd sing. jäytänet et jäytäne 2nd sing. lienet jäytänyt et liene jäytänyt
3rd sing. jäytänee ei jäytäne 3rd sing. lienee jäytänyt ei liene jäytänyt
1st plur. jäytänemme emme jäytäne 1st plur. lienemme jäytäneet emme liene jäytäneet
2nd plur. jäytänette ette jäytäne 2nd plur. lienette jäytäneet ette liene jäytäneet
3rd plur. jäytänevät eivät jäytäne 3rd plur. lienevät jäytäneet eivät liene jäytäneet
passive jäydettäneen ei jäydettäne passive lienee jäydetty ei liene jäydetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st jäytää present jäytävä jäydettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jäytääkseni jäytääksemme
2nd jäytääksesi jäytääksenne
3rd jäytääkseen
jäytääksensä
past jäytänyt jäydetty
2nd inessive2 jäytäessä jäydettäessä agent3 jäytämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jäytäessäni jäytäessämme
2nd jäytäessäsi jäytäessänne
3rd jäytäessään
jäytäessänsä
negative jäytämätön
instructive jäytäen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form jäytää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive jäytämässä
elative jäytämästä
illative jäytämään
adessive jäytämällä
abessive jäytämättä
instructive jäytämän jäydettämän
4th4 verbal noun jäytäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st jäytämäisilläni jäytämäisillämme
2nd jäytämäisilläsi jäytämäisillänne
3rd jäytämäisillään
jäytämäisillänsä

Synonyms

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.