itsetärkeä

Finnish

Etymology

itse (“self”) +‎ tärkeä (“important”)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌtærkeæ/, [ˈits̠e̞(t̪̚)ˌt̪ærk̟e̞æ]
  • Rhymes: -ærkeæ
  • Syllabification(key): it‧se‧tär‧ke‧ä

Adjective

itsetärkeä

  1. self-important

Declension
Inflection of itsetärkeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative itsetärkeä itsetärkeät
genitive itsetärkeän itsetärkeiden
itsetärkeitten
partitive itsetärkeää
itsetärkeätä		 itsetärkeitä
illative itsetärkeään itsetärkeisiin
itsetärkeihin
singular plural
nominative itsetärkeä itsetärkeät
accusative nom. itsetärkeä itsetärkeät
gen. itsetärkeän
genitive itsetärkeän itsetärkeiden
itsetärkeitten
itsetärkeäinrare
partitive itsetärkeää
itsetärkeätä		 itsetärkeitä
inessive itsetärkeässä itsetärkeissä
elative itsetärkeästä itsetärkeistä
illative itsetärkeään itsetärkeisiin
itsetärkeihin
adessive itsetärkeällä itsetärkeillä
ablative itsetärkeältä itsetärkeiltä
allative itsetärkeälle itsetärkeille
essive itsetärkeänä itsetärkeinä
translative itsetärkeäksi itsetärkeiksi
abessive itsetärkeättä itsetärkeittä
instructive — itsetärkein
comitative — itsetärkeine
Possessive forms of itsetärkeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative itsetärkeäni itsetärkeäni
accusative nom. itsetärkeäni itsetärkeäni
gen. itsetärkeäni
genitive itsetärkeäni itsetärkeideni
itsetärkeitteni
itsetärkeäinirare
partitive itsetärkeääni
itsetärkeätäni		 itsetärkeitäni
inessive itsetärkeässäni itsetärkeissäni
elative itsetärkeästäni itsetärkeistäni
illative itsetärkeääni itsetärkeisiini
itsetärkeihini
adessive itsetärkeälläni itsetärkeilläni
ablative itsetärkeältäni itsetärkeiltäni
allative itsetärkeälleni itsetärkeilleni
essive itsetärkeänäni itsetärkeinäni
translative itsetärkeäkseni itsetärkeikseni
abessive itsetärkeättäni itsetärkeittäni
instructive — —
comitative — itsetärkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itsetärkeäsi itsetärkeäsi
accusative nom. itsetärkeäsi itsetärkeäsi
gen. itsetärkeäsi
genitive itsetärkeäsi itsetärkeidesi
itsetärkeittesi
itsetärkeäisirare
partitive itsetärkeääsi
itsetärkeätäsi		 itsetärkeitäsi
inessive itsetärkeässäsi itsetärkeissäsi
elative itsetärkeästäsi itsetärkeistäsi
illative itsetärkeääsi itsetärkeisiisi
itsetärkeihisi
adessive itsetärkeälläsi itsetärkeilläsi
ablative itsetärkeältäsi itsetärkeiltäsi
allative itsetärkeällesi itsetärkeillesi
essive itsetärkeänäsi itsetärkeinäsi
translative itsetärkeäksesi itsetärkeiksesi
abessive itsetärkeättäsi itsetärkeittäsi
instructive — —
comitative — itsetärkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itsetärkeämme itsetärkeämme
accusative nom. itsetärkeämme itsetärkeämme
gen. itsetärkeämme
genitive itsetärkeämme itsetärkeidemme
itsetärkeittemme
itsetärkeäimmerare
partitive itsetärkeäämme
itsetärkeätämme		 itsetärkeitämme
inessive itsetärkeässämme itsetärkeissämme
elative itsetärkeästämme itsetärkeistämme
illative itsetärkeäämme itsetärkeisiimme
itsetärkeihimme
adessive itsetärkeällämme itsetärkeillämme
ablative itsetärkeältämme itsetärkeiltämme
allative itsetärkeällemme itsetärkeillemme
essive itsetärkeänämme itsetärkeinämme
translative itsetärkeäksemme itsetärkeiksemme
abessive itsetärkeättämme itsetärkeittämme
instructive — —
comitative — itsetärkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itsetärkeänne itsetärkeänne
accusative nom. itsetärkeänne itsetärkeänne
gen. itsetärkeänne
genitive itsetärkeänne itsetärkeidenne
itsetärkeittenne
itsetärkeäinnerare
partitive itsetärkeäänne
itsetärkeätänne		 itsetärkeitänne
inessive itsetärkeässänne itsetärkeissänne
elative itsetärkeästänne itsetärkeistänne
illative itsetärkeäänne itsetärkeisiinne
itsetärkeihinne
adessive itsetärkeällänne itsetärkeillänne
ablative itsetärkeältänne itsetärkeiltänne
allative itsetärkeällenne itsetärkeillenne
essive itsetärkeänänne itsetärkeinänne
translative itsetärkeäksenne itsetärkeiksenne
abessive itsetärkeättänne itsetärkeittänne
instructive — —
comitative — itsetärkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itsetärkeänsä itsetärkeänsä
accusative nom. itsetärkeänsä itsetärkeänsä
gen. itsetärkeänsä
genitive itsetärkeänsä itsetärkeidensä
itsetärkeittensä
itsetärkeäinsärare
partitive itsetärkeätään
itsetärkeäänsä
itsetärkeätänsä		 itsetärkeitään
itsetärkeitänsä
inessive itsetärkeässään
itsetärkeässänsä		 itsetärkeissään
itsetärkeissänsä
elative itsetärkeästään
itsetärkeästänsä		 itsetärkeistään
itsetärkeistänsä
illative itsetärkeäänsä itsetärkeisiinsä
itsetärkeihinsä
adessive itsetärkeällään
itsetärkeällänsä		 itsetärkeillään
itsetärkeillänsä
ablative itsetärkeältään
itsetärkeältänsä		 itsetärkeiltään
itsetärkeiltänsä
allative itsetärkeälleen
itsetärkeällensä		 itsetärkeilleen
itsetärkeillensä
essive itsetärkeänään
itsetärkeänänsä		 itsetärkeinään
itsetärkeinänsä
translative itsetärkeäkseen
itsetärkeäksensä		 itsetärkeikseen
itsetärkeiksensä
abessive itsetärkeättään
itsetärkeättänsä		 itsetärkeittään
itsetärkeittänsä
instructive — —
comitative — itsetärkeineen
itsetärkeinensä

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.