itsesäätely

Finnish

Etymology

itse + säätely

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈitse(ˣ)ˌsæːtely/, [ˈits̠e̞(s̠)ˌs̠æːt̪e̞ly]
  • Rhymes: -æːtely
  • Syllabification(key): it‧se‧sää‧te‧ly

Noun

itsesäätely

  1. self-regulation
  2. (psychology) effortful control

Declension

Inflection of itsesäätely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative itsesäätely itsesäätelyt
genitive itsesäätelyn itsesäätelyjen
itsesäätelyiden
itsesäätelyitten
partitive itsesäätelyä itsesäätelyjä
itsesäätelyitä
illative itsesäätelyyn itsesäätelyihin
singular plural
nominative itsesäätely itsesäätelyt
accusative nom. itsesäätely itsesäätelyt
gen. itsesäätelyn
genitive itsesäätelyn itsesäätelyjen
itsesäätelyiden
itsesäätelyitten
partitive itsesäätelyä itsesäätelyjä
itsesäätelyitä
inessive itsesäätelyssä itsesäätelyissä
elative itsesäätelystä itsesäätelyistä
illative itsesäätelyyn itsesäätelyihin
adessive itsesäätelyllä itsesäätelyillä
ablative itsesäätelyltä itsesäätelyiltä
allative itsesäätelylle itsesäätelyille
essive itsesäätelynä itsesäätelyinä
translative itsesäätelyksi itsesäätelyiksi
abessive itsesäätelyttä itsesäätelyittä
instructive itsesäätelyin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of itsesäätely (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative itsesäätelyni itsesäätelyni
accusative nom. itsesäätelyni itsesäätelyni
gen. itsesäätelyni
genitive itsesäätelyni itsesäätelyjeni
itsesäätelyideni
itsesäätelyitteni
partitive itsesäätelyäni itsesäätelyjäni
itsesäätelyitäni
inessive itsesäätelyssäni itsesäätelyissäni
elative itsesäätelystäni itsesäätelyistäni
illative itsesäätelyyni itsesäätelyihini
adessive itsesäätelylläni itsesäätelyilläni
ablative itsesäätelyltäni itsesäätelyiltäni
allative itsesäätelylleni itsesäätelyilleni
essive itsesäätelynäni itsesäätelyinäni
translative itsesäätelykseni itsesäätelyikseni
abessive itsesäätelyttäni itsesäätelyittäni
instructive
comitative itsesäätelyineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itsesäätelysi itsesäätelysi
accusative nom. itsesäätelysi itsesäätelysi
gen. itsesäätelysi
genitive itsesäätelysi itsesäätelyjesi
itsesäätelyidesi
itsesäätelyittesi
partitive itsesäätelyäsi itsesäätelyjäsi
itsesäätelyitäsi
inessive itsesäätelyssäsi itsesäätelyissäsi
elative itsesäätelystäsi itsesäätelyistäsi
illative itsesäätelyysi itsesäätelyihisi
adessive itsesäätelylläsi itsesäätelyilläsi
ablative itsesäätelyltäsi itsesäätelyiltäsi
allative itsesäätelyllesi itsesäätelyillesi
essive itsesäätelynäsi itsesäätelyinäsi
translative itsesäätelyksesi itsesäätelyiksesi
abessive itsesäätelyttäsi itsesäätelyittäsi
instructive
comitative itsesäätelyinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itsesäätelymme itsesäätelymme
accusative nom. itsesäätelymme itsesäätelymme
gen. itsesäätelymme
genitive itsesäätelymme itsesäätelyjemme
itsesäätelyidemme
itsesäätelyittemme
partitive itsesäätelyämme itsesäätelyjämme
itsesäätelyitämme
inessive itsesäätelyssämme itsesäätelyissämme
elative itsesäätelystämme itsesäätelyistämme
illative itsesäätelyymme itsesäätelyihimme
adessive itsesäätelyllämme itsesäätelyillämme
ablative itsesäätelyltämme itsesäätelyiltämme
allative itsesäätelyllemme itsesäätelyillemme
essive itsesäätelynämme itsesäätelyinämme
translative itsesäätelyksemme itsesäätelyiksemme
abessive itsesäätelyttämme itsesäätelyittämme
instructive
comitative itsesäätelyinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itsesäätelynne itsesäätelynne
accusative nom. itsesäätelynne itsesäätelynne
gen. itsesäätelynne
genitive itsesäätelynne itsesäätelyjenne
itsesäätelyidenne
itsesäätelyittenne
partitive itsesäätelyänne itsesäätelyjänne
itsesäätelyitänne
inessive itsesäätelyssänne itsesäätelyissänne
elative itsesäätelystänne itsesäätelyistänne
illative itsesäätelyynne itsesäätelyihinne
adessive itsesäätelyllänne itsesäätelyillänne
ablative itsesäätelyltänne itsesäätelyiltänne
allative itsesäätelyllenne itsesäätelyillenne
essive itsesäätelynänne itsesäätelyinänne
translative itsesäätelyksenne itsesäätelyiksenne
abessive itsesäätelyttänne itsesäätelyittänne
instructive
comitative itsesäätelyinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itsesäätelynsä itsesäätelynsä
accusative nom. itsesäätelynsä itsesäätelynsä
gen. itsesäätelynsä
genitive itsesäätelynsä itsesäätelyjensä
itsesäätelyidensä
itsesäätelyittensä
partitive itsesäätelyään
itsesäätelyänsä
itsesäätelyjään
itsesäätelyitään
itsesäätelyjänsä
itsesäätelyitänsä
inessive itsesäätelyssään
itsesäätelyssänsä
itsesäätelyissään
itsesäätelyissänsä
elative itsesäätelystään
itsesäätelystänsä
itsesäätelyistään
itsesäätelyistänsä
illative itsesäätelyynsä itsesäätelyihinsä
adessive itsesäätelyllään
itsesäätelyllänsä
itsesäätelyillään
itsesäätelyillänsä
ablative itsesäätelyltään
itsesäätelyltänsä
itsesäätelyiltään
itsesäätelyiltänsä
allative itsesäätelylleen
itsesäätelyllensä
itsesäätelyilleen
itsesäätelyillensä
essive itsesäätelynään
itsesäätelynänsä
itsesäätelyinään
itsesäätelyinänsä
translative itsesäätelykseen
itsesäätelyksensä
itsesäätelyikseen
itsesäätelyiksensä
abessive itsesäätelyttään
itsesäätelyttänsä
itsesäätelyittään
itsesäätelyittänsä
instructive
comitative itsesäätelyineen
itsesäätelyinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.