intialaistua

Finnish

Etymology

intialainen (Indian; sense of or pertaining to India) + -stua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈintiɑlɑi̯stuɑˣ/, [ˈin̪t̪iɑ̝ˌlɑ̝i̯s̠tuɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑistuɑ
  • Syllabification(key): in‧ti‧a‧lais‧tu‧a

Verb

intialaistua

  1. (intransitive) to Indianize (to become Indian)

Conjugation

Inflection of intialaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. intialaistun en intialaistu 1st sing. olen intialaistunut en ole intialaistunut
2nd sing. intialaistut et intialaistu 2nd sing. olet intialaistunut et ole intialaistunut
3rd sing. intialaistuu ei intialaistu 3rd sing. on intialaistunut ei ole intialaistunut
1st plur. intialaistumme emme intialaistu 1st plur. olemme intialaistuneet emme ole intialaistuneet
2nd plur. intialaistutte ette intialaistu 2nd plur. olette intialaistuneet ette ole intialaistuneet
3rd plur. intialaistuvat eivät intialaistu 3rd plur. ovat intialaistuneet eivät ole intialaistuneet
passive intialaistutaan ei intialaistuta passive on intialaistuttu ei ole intialaistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. intialaistuin en intialaistunut 1st sing. olin intialaistunut en ollut intialaistunut
2nd sing. intialaistuit et intialaistunut 2nd sing. olit intialaistunut et ollut intialaistunut
3rd sing. intialaistui ei intialaistunut 3rd sing. oli intialaistunut ei ollut intialaistunut
1st plur. intialaistuimme emme intialaistuneet 1st plur. olimme intialaistuneet emme olleet intialaistuneet
2nd plur. intialaistuitte ette intialaistuneet 2nd plur. olitte intialaistuneet ette olleet intialaistuneet
3rd plur. intialaistuivat eivät intialaistuneet 3rd plur. olivat intialaistuneet eivät olleet intialaistuneet
passive intialaistuttiin ei intialaistuttu passive oli intialaistuttu ei ollut intialaistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. intialaistuisin en intialaistuisi 1st sing. olisin intialaistunut en olisi intialaistunut
2nd sing. intialaistuisit et intialaistuisi 2nd sing. olisit intialaistunut et olisi intialaistunut
3rd sing. intialaistuisi ei intialaistuisi 3rd sing. olisi intialaistunut ei olisi intialaistunut
1st plur. intialaistuisimme emme intialaistuisi 1st plur. olisimme intialaistuneet emme olisi intialaistuneet
2nd plur. intialaistuisitte ette intialaistuisi 2nd plur. olisitte intialaistuneet ette olisi intialaistuneet
3rd plur. intialaistuisivat eivät intialaistuisi 3rd plur. olisivat intialaistuneet eivät olisi intialaistuneet
passive intialaistuttaisiin ei intialaistuttaisi passive olisi intialaistuttu ei olisi intialaistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. intialaistu älä intialaistu 2nd sing.
3rd sing. intialaistukoon älköön intialaistuko 3rd sing. olkoon intialaistunut älköön olko intialaistunut
1st plur. intialaistukaamme älkäämme intialaistuko 1st plur.
2nd plur. intialaistukaa älkää intialaistuko 2nd plur.
3rd plur. intialaistukoot älkööt intialaistuko 3rd plur. olkoot intialaistuneet älkööt olko intialaistuneet
passive intialaistuttakoon älköön intialaistuttako passive olkoon intialaistuttu älköön olko intialaistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. intialaistunen en intialaistune 1st sing. lienen intialaistunut en liene intialaistunut
2nd sing. intialaistunet et intialaistune 2nd sing. lienet intialaistunut et liene intialaistunut
3rd sing. intialaistunee ei intialaistune 3rd sing. lienee intialaistunut ei liene intialaistunut
1st plur. intialaistunemme emme intialaistune 1st plur. lienemme intialaistuneet emme liene intialaistuneet
2nd plur. intialaistunette ette intialaistune 2nd plur. lienette intialaistuneet ette liene intialaistuneet
3rd plur. intialaistunevat eivät intialaistune 3rd plur. lienevät intialaistuneet eivät liene intialaistuneet
passive intialaistuttaneen ei intialaistuttane passive lienee intialaistuttu ei liene intialaistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st intialaistua present intialaistuva intialaistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st intialaistuakseni intialaistuaksemme
2nd intialaistuaksesi intialaistuaksenne
3rd intialaistuakseen
intialaistuaksensa
past intialaistunut intialaistuttu
2nd inessive2 intialaistuessa intialaistuttaessa agent3 intialaistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st intialaistuessani intialaistuessamme
2nd intialaistuessasi intialaistuessanne
3rd intialaistuessaan
intialaistuessansa
negative intialaistumaton
instructive intialaistuen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive intialaistumassa
elative intialaistumasta
illative intialaistumaan
adessive intialaistumalla
abessive intialaistumatta
instructive intialaistuman intialaistuttaman
4th4 verbal noun intialaistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st intialaistumaisillani intialaistumaisillamme
2nd intialaistumaisillasi intialaistumaisillanne
3rd intialaistumaisillaan
intialaistumaisillansa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.