indikaattori

Finnish

Etymology

Internationalism (see English indicator), ultimately from Late Latin indicātor.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈindikɑːtːori/, [ˈindiˌkɑ̝ːt̪ːo̞ri]
  • Rhymes: -ɑːtːori
  • Syllabification(key): in‧di‧kaat‧to‧ri

Noun

indikaattori

  1. An indicator.

Declension
Inflection of indikaattori (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative indikaattori indikaattorit
genitive indikaattorin indikaattorien
indikaattoreiden
indikaattoreitten
partitive indikaattoria indikaattoreita
indikaattoreja
illative indikaattoriin indikaattoreihin
singular plural
nominative indikaattori indikaattorit
accusative nom. indikaattori indikaattorit
gen. indikaattorin
genitive indikaattorin indikaattorien
indikaattoreiden
indikaattoreitten
partitive indikaattoria indikaattoreita
indikaattoreja
inessive indikaattorissa indikaattoreissa
elative indikaattorista indikaattoreista
illative indikaattoriin indikaattoreihin
adessive indikaattorilla indikaattoreilla
ablative indikaattorilta indikaattoreilta
allative indikaattorille indikaattoreille
essive indikaattorina indikaattoreina
translative indikaattoriksi indikaattoreiksi
abessive indikaattoritta indikaattoreitta
instructive — indikaattorein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of indikaattori (Kotus type 6/paperi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative indikaattorini indikaattorini
accusative nom. indikaattorini indikaattorini
gen. indikaattorini
genitive indikaattorini indikaattorieni
indikaattoreideni
indikaattoreitteni
partitive indikaattoriani indikaattoreitani
indikaattorejani
inessive indikaattorissani indikaattoreissani
elative indikaattoristani indikaattoreistani
illative indikaattoriini indikaattoreihini
adessive indikaattorillani indikaattoreillani
ablative indikaattoriltani indikaattoreiltani
allative indikaattorilleni indikaattoreilleni
essive indikaattorinani indikaattoreinani
translative indikaattorikseni indikaattoreikseni
abessive indikaattorittani indikaattoreittani
instructive — —
comitative — indikaattoreineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative indikaattorisi indikaattorisi
accusative nom. indikaattorisi indikaattorisi
gen. indikaattorisi
genitive indikaattorisi indikaattoriesi
indikaattoreidesi
indikaattoreittesi
partitive indikaattoriasi indikaattoreitasi
indikaattorejasi
inessive indikaattorissasi indikaattoreissasi
elative indikaattoristasi indikaattoreistasi
illative indikaattoriisi indikaattoreihisi
adessive indikaattorillasi indikaattoreillasi
ablative indikaattoriltasi indikaattoreiltasi
allative indikaattorillesi indikaattoreillesi
essive indikaattorinasi indikaattoreinasi
translative indikaattoriksesi indikaattoreiksesi
abessive indikaattorittasi indikaattoreittasi
instructive — —
comitative — indikaattoreinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative indikaattorimme indikaattorimme
accusative nom. indikaattorimme indikaattorimme
gen. indikaattorimme
genitive indikaattorimme indikaattoriemme
indikaattoreidemme
indikaattoreittemme
partitive indikaattoriamme indikaattoreitamme
indikaattorejamme
inessive indikaattorissamme indikaattoreissamme
elative indikaattoristamme indikaattoreistamme
illative indikaattoriimme indikaattoreihimme
adessive indikaattorillamme indikaattoreillamme
ablative indikaattoriltamme indikaattoreiltamme
allative indikaattorillemme indikaattoreillemme
essive indikaattorinamme indikaattoreinamme
translative indikaattoriksemme indikaattoreiksemme
abessive indikaattorittamme indikaattoreittamme
instructive — —
comitative — indikaattoreinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative indikaattorinne indikaattorinne
accusative nom. indikaattorinne indikaattorinne
gen. indikaattorinne
genitive indikaattorinne indikaattorienne
indikaattoreidenne
indikaattoreittenne
partitive indikaattorianne indikaattoreitanne
indikaattorejanne
inessive indikaattorissanne indikaattoreissanne
elative indikaattoristanne indikaattoreistanne
illative indikaattoriinne indikaattoreihinne
adessive indikaattorillanne indikaattoreillanne
ablative indikaattoriltanne indikaattoreiltanne
allative indikaattorillenne indikaattoreillenne
essive indikaattorinanne indikaattoreinanne
translative indikaattoriksenne indikaattoreiksenne
abessive indikaattorittanne indikaattoreittanne
instructive — —
comitative — indikaattoreinenne
third-person possessor
singular plural
nominative indikaattorinsa indikaattorinsa
accusative nom. indikaattorinsa indikaattorinsa
gen. indikaattorinsa
genitive indikaattorinsa indikaattoriensa
indikaattoreidensa
indikaattoreittensa
partitive indikaattoriaan
indikaattoriansa		 indikaattoreitaan
indikaattorejaan
indikaattoreitansa
indikaattorejansa
inessive indikaattorissaan
indikaattorissansa		 indikaattoreissaan
indikaattoreissansa
elative indikaattoristaan
indikaattoristansa		 indikaattoreistaan
indikaattoreistansa
illative indikaattoriinsa indikaattoreihinsa
adessive indikaattorillaan
indikaattorillansa		 indikaattoreillaan
indikaattoreillansa
ablative indikaattoriltaan
indikaattoriltansa		 indikaattoreiltaan
indikaattoreiltansa
allative indikaattorilleen
indikaattorillensa		 indikaattoreilleen
indikaattoreillensa
essive indikaattorinaan
indikaattorinansa		 indikaattoreinaan
indikaattoreinansa
translative indikaattorikseen
indikaattoriksensa		 indikaattoreikseen
indikaattoreiksensa
abessive indikaattorittaan
indikaattorittansa		 indikaattoreittaan
indikaattoreittansa
instructive — —
comitative — indikaattoreineen
indikaattoreinensa

Derived terms
compounds

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.