ilveillä

Finnish

Etymology

From ilve + -illä.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈilʋei̯lːæˣ/, [ˈilʋe̞i̯lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -ilʋeilːæ
  • Syllabification(key): il‧veil‧lä

Verb

ilveillä

  1. (intransitive) To antic (to perform antics).

Conjugation

Inflection of ilveillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilveilen en ilveile 1st sing. olen ilveillyt en ole ilveillyt
2nd sing. ilveilet et ilveile 2nd sing. olet ilveillyt et ole ilveillyt
3rd sing. ilveilee ei ilveile 3rd sing. on ilveillyt ei ole ilveillyt
1st plur. ilveilemme emme ilveile 1st plur. olemme ilveilleet emme ole ilveilleet
2nd plur. ilveilette ette ilveile 2nd plur. olette ilveilleet ette ole ilveilleet
3rd plur. ilveilevät eivät ilveile 3rd plur. ovat ilveilleet eivät ole ilveilleet
passive ilveillään ei ilveillä passive on ilveilty ei ole ilveilty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilveilin en ilveillyt 1st sing. olin ilveillyt en ollut ilveillyt
2nd sing. ilveilit et ilveillyt 2nd sing. olit ilveillyt et ollut ilveillyt
3rd sing. ilveili ei ilveillyt 3rd sing. oli ilveillyt ei ollut ilveillyt
1st plur. ilveilimme emme ilveilleet 1st plur. olimme ilveilleet emme olleet ilveilleet
2nd plur. ilveilitte ette ilveilleet 2nd plur. olitte ilveilleet ette olleet ilveilleet
3rd plur. ilveilivät eivät ilveilleet 3rd plur. olivat ilveilleet eivät olleet ilveilleet
passive ilveiltiin ei ilveilty passive oli ilveilty ei ollut ilveilty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilveilisin en ilveilisi 1st sing. olisin ilveillyt en olisi ilveillyt
2nd sing. ilveilisit et ilveilisi 2nd sing. olisit ilveillyt et olisi ilveillyt
3rd sing. ilveilisi ei ilveilisi 3rd sing. olisi ilveillyt ei olisi ilveillyt
1st plur. ilveilisimme emme ilveilisi 1st plur. olisimme ilveilleet emme olisi ilveilleet
2nd plur. ilveilisitte ette ilveilisi 2nd plur. olisitte ilveilleet ette olisi ilveilleet
3rd plur. ilveilisivät eivät ilveilisi 3rd plur. olisivat ilveilleet eivät olisi ilveilleet
passive ilveiltäisiin ei ilveiltäisi passive olisi ilveilty ei olisi ilveilty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ilveile älä ilveile 2nd sing.
3rd sing. ilveilköön älköön ilveilkö 3rd sing. olkoon ilveillyt älköön olko ilveillyt
1st plur. ilveilkäämme älkäämme ilveilkö 1st plur.
2nd plur. ilveilkää älkää ilveilkö 2nd plur.
3rd plur. ilveilkööt älkööt ilveilkö 3rd plur. olkoot ilveilleet älkööt olko ilveilleet
passive ilveiltäköön älköön ilveiltäkö passive olkoon ilveilty älköön olko ilveilty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilveillen en ilveille 1st sing. lienen ilveillyt en liene ilveillyt
2nd sing. ilveillet et ilveille 2nd sing. lienet ilveillyt et liene ilveillyt
3rd sing. ilveillee ei ilveille 3rd sing. lienee ilveillyt ei liene ilveillyt
1st plur. ilveillemme emme ilveille 1st plur. lienemme ilveilleet emme liene ilveilleet
2nd plur. ilveillette ette ilveille 2nd plur. lienette ilveilleet ette liene ilveilleet
3rd plur. ilveillevät eivät ilveille 3rd plur. lienevät ilveilleet eivät liene ilveilleet
passive ilveiltäneen ei ilveiltäne passive lienee ilveilty ei liene ilveilty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ilveillä present ilveilevä ilveiltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilveilläkseni ilveilläksemme
2nd ilveilläksesi ilveilläksenne
3rd ilveilläkseen
ilveilläksensä
past ilveillyt ilveilty
2nd inessive2 ilveillessä ilveiltäessä agent3 ilveilemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilveillessäni ilveillessämme
2nd ilveillessäsi ilveillessänne
3rd ilveillessään
ilveillessänsä
negative ilveilemätön
instructive ilveillen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive ilveilemässä
elative ilveilemästä
illative ilveilemään
adessive ilveilemällä
abessive ilveilemättä
instructive ilveilemän ilveiltämän
4th4 verbal noun ilveileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilveilemäisilläni ilveilemäisillämme
2nd ilveilemäisilläsi ilveilemäisillänne
3rd ilveilemäisillään
ilveilemäisillänsä

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.