ilmehtiä

Finnish

Etymology

ilme + -htiä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈilmehtiæˣ/, [ˈilme̞hˌt̪iæ(ʔ)]
  • Rhymes: -iæ
  • Syllabification(key): il‧meh‧ti‧ä

Verb

ilmehtiä

  1. to make faces, make a face, pull a face

Conjugation

Inflection of ilmehtiä (Kotus type 61*F/sallia, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilmehdin en ilmehdi 1st sing. olen ilmehtinyt en ole ilmehtinyt
2nd sing. ilmehdit et ilmehdi 2nd sing. olet ilmehtinyt et ole ilmehtinyt
3rd sing. ilmehtii ei ilmehdi 3rd sing. on ilmehtinyt ei ole ilmehtinyt
1st plur. ilmehdimme emme ilmehdi 1st plur. olemme ilmehtineet emme ole ilmehtineet
2nd plur. ilmehditte ette ilmehdi 2nd plur. olette ilmehtineet ette ole ilmehtineet
3rd plur. ilmehtivät eivät ilmehdi 3rd plur. ovat ilmehtineet eivät ole ilmehtineet
passive ilmehditään ei ilmehditä passive on ilmehditty ei ole ilmehditty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilmehdin en ilmehtinyt 1st sing. olin ilmehtinyt en ollut ilmehtinyt
2nd sing. ilmehdit et ilmehtinyt 2nd sing. olit ilmehtinyt et ollut ilmehtinyt
3rd sing. ilmehti ei ilmehtinyt 3rd sing. oli ilmehtinyt ei ollut ilmehtinyt
1st plur. ilmehdimme emme ilmehtineet 1st plur. olimme ilmehtineet emme olleet ilmehtineet
2nd plur. ilmehditte ette ilmehtineet 2nd plur. olitte ilmehtineet ette olleet ilmehtineet
3rd plur. ilmehtivät eivät ilmehtineet 3rd plur. olivat ilmehtineet eivät olleet ilmehtineet
passive ilmehdittiin ei ilmehditty passive oli ilmehditty ei ollut ilmehditty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilmehtisin en ilmehtisi 1st sing. olisin ilmehtinyt en olisi ilmehtinyt
2nd sing. ilmehtisit et ilmehtisi 2nd sing. olisit ilmehtinyt et olisi ilmehtinyt
3rd sing. ilmehtisi ei ilmehtisi 3rd sing. olisi ilmehtinyt ei olisi ilmehtinyt
1st plur. ilmehtisimme emme ilmehtisi 1st plur. olisimme ilmehtineet emme olisi ilmehtineet
2nd plur. ilmehtisitte ette ilmehtisi 2nd plur. olisitte ilmehtineet ette olisi ilmehtineet
3rd plur. ilmehtisivät eivät ilmehtisi 3rd plur. olisivat ilmehtineet eivät olisi ilmehtineet
passive ilmehdittäisiin ei ilmehdittäisi passive olisi ilmehditty ei olisi ilmehditty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ilmehdi älä ilmehdi 2nd sing.
3rd sing. ilmehtiköön älköön ilmehtikö 3rd sing. olkoon ilmehtinyt älköön olko ilmehtinyt
1st plur. ilmehtikäämme älkäämme ilmehtikö 1st plur.
2nd plur. ilmehtikää älkää ilmehtikö 2nd plur.
3rd plur. ilmehtikööt älkööt ilmehtikö 3rd plur. olkoot ilmehtineet älkööt olko ilmehtineet
passive ilmehdittäköön älköön ilmehdittäkö passive olkoon ilmehditty älköön olko ilmehditty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ilmehtinen en ilmehtine 1st sing. lienen ilmehtinyt en liene ilmehtinyt
2nd sing. ilmehtinet et ilmehtine 2nd sing. lienet ilmehtinyt et liene ilmehtinyt
3rd sing. ilmehtinee ei ilmehtine 3rd sing. lienee ilmehtinyt ei liene ilmehtinyt
1st plur. ilmehtinemme emme ilmehtine 1st plur. lienemme ilmehtineet emme liene ilmehtineet
2nd plur. ilmehtinette ette ilmehtine 2nd plur. lienette ilmehtineet ette liene ilmehtineet
3rd plur. ilmehtinevät eivät ilmehtine 3rd plur. lienevät ilmehtineet eivät liene ilmehtineet
passive ilmehdittäneen ei ilmehdittäne passive lienee ilmehditty ei liene ilmehditty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ilmehtiä present ilmehtivä ilmehdittävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilmehtiäkseni ilmehtiäksemme
2nd ilmehtiäksesi ilmehtiäksenne
3rd ilmehtiäkseen
ilmehtiäksensä
past ilmehtinyt ilmehditty
2nd inessive2 ilmehtiessä ilmehdittäessä agent3 ilmehtimä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilmehtiessäni ilmehtiessämme
2nd ilmehtiessäsi ilmehtiessänne
3rd ilmehtiessään
ilmehtiessänsä
negative ilmehtimätön
instructive ilmehtien 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive ilmehtimässä
elative ilmehtimästä
illative ilmehtimään
adessive ilmehtimällä
abessive ilmehtimättä
instructive ilmehtimän ilmehdittämän
4th4 verbal noun ilmehtiminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ilmehtimäisilläni ilmehtimäisillämme
2nd ilmehtimäisilläsi ilmehtimäisillänne
3rd ilmehtimäisillään
ilmehtimäisillänsä

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.