huvittunut

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhuʋitːunut/, [ˈhuʋit̪ˌt̪unut̪]
  • Rhymes: -unut
  • Syllabification(key): hu‧vit‧tu‧nut

Adjective

huvittunut (comparative huvittuneempi, superlative huvittunein)

  1. amused

Declension

Inflection of huvittunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative huvittunut huvittuneet
genitive huvittuneen huvittuneiden
huvittuneitten
partitive huvittunutta huvittuneita
illative huvittuneeseen huvittuneisiin
huvittuneihin
singular plural
nominative huvittunut huvittuneet
accusative nom. huvittunut huvittuneet
gen. huvittuneen
genitive huvittuneen huvittuneiden
huvittuneitten
partitive huvittunutta huvittuneita
inessive huvittuneessa huvittuneissa
elative huvittuneesta huvittuneista
illative huvittuneeseen huvittuneisiin
huvittuneihin
adessive huvittuneella huvittuneilla
ablative huvittuneelta huvittuneilta
allative huvittuneelle huvittuneille
essive huvittuneena huvittuneina
translative huvittuneeksi huvittuneiksi
abessive huvittuneetta huvittuneitta
instructive huvittunein
comitative huvittuneine
Possessive forms of huvittunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative huvittuneeni huvittuneeni
accusative nom. huvittuneeni huvittuneeni
gen. huvittuneeni
genitive huvittuneeni huvittuneideni
huvittuneitteni
partitive huvittunuttani huvittuneitani
inessive huvittuneessani huvittuneissani
elative huvittuneestani huvittuneistani
illative huvittuneeseeni huvittuneisiini
huvittuneihini
adessive huvittuneellani huvittuneillani
ablative huvittuneeltani huvittuneiltani
allative huvittuneelleni huvittuneilleni
essive huvittuneenani huvittuneinani
translative huvittuneekseni huvittuneikseni
abessive huvittuneettani huvittuneittani
instructive
comitative huvittuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huvittuneesi huvittuneesi
accusative nom. huvittuneesi huvittuneesi
gen. huvittuneesi
genitive huvittuneesi huvittuneidesi
huvittuneittesi
partitive huvittunuttasi huvittuneitasi
inessive huvittuneessasi huvittuneissasi
elative huvittuneestasi huvittuneistasi
illative huvittuneeseesi huvittuneisiisi
huvittuneihisi
adessive huvittuneellasi huvittuneillasi
ablative huvittuneeltasi huvittuneiltasi
allative huvittuneellesi huvittuneillesi
essive huvittuneenasi huvittuneinasi
translative huvittuneeksesi huvittuneiksesi
abessive huvittuneettasi huvittuneittasi
instructive
comitative huvittuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huvittuneemme huvittuneemme
accusative nom. huvittuneemme huvittuneemme
gen. huvittuneemme
genitive huvittuneemme huvittuneidemme
huvittuneittemme
partitive huvittunuttamme huvittuneitamme
inessive huvittuneessamme huvittuneissamme
elative huvittuneestamme huvittuneistamme
illative huvittuneeseemme huvittuneisiimme
huvittuneihimme
adessive huvittuneellamme huvittuneillamme
ablative huvittuneeltamme huvittuneiltamme
allative huvittuneellemme huvittuneillemme
essive huvittuneenamme huvittuneinamme
translative huvittuneeksemme huvittuneiksemme
abessive huvittuneettamme huvittuneittamme
instructive
comitative huvittuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huvittuneenne huvittuneenne
accusative nom. huvittuneenne huvittuneenne
gen. huvittuneenne
genitive huvittuneenne huvittuneidenne
huvittuneittenne
partitive huvittunuttanne huvittuneitanne
inessive huvittuneessanne huvittuneissanne
elative huvittuneestanne huvittuneistanne
illative huvittuneeseenne huvittuneisiinne
huvittuneihinne
adessive huvittuneellanne huvittuneillanne
ablative huvittuneeltanne huvittuneiltanne
allative huvittuneellenne huvittuneillenne
essive huvittuneenanne huvittuneinanne
translative huvittuneeksenne huvittuneiksenne
abessive huvittuneettanne huvittuneittanne
instructive
comitative huvittuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative huvittuneensa huvittuneensa
accusative nom. huvittuneensa huvittuneensa
gen. huvittuneensa
genitive huvittuneensa huvittuneidensa
huvittuneittensa
partitive huvittunuttaan
huvittunuttansa
huvittuneitaan
huvittuneitansa
inessive huvittuneessaan
huvittuneessansa
huvittuneissaan
huvittuneissansa
elative huvittuneestaan
huvittuneestansa
huvittuneistaan
huvittuneistansa
illative huvittuneeseensa huvittuneisiinsa
huvittuneihinsa
adessive huvittuneellaan
huvittuneellansa
huvittuneillaan
huvittuneillansa
ablative huvittuneeltaan
huvittuneeltansa
huvittuneiltaan
huvittuneiltansa
allative huvittuneelleen
huvittuneellensa
huvittuneilleen
huvittuneillensa
essive huvittuneenaan
huvittuneenansa
huvittuneinaan
huvittuneinansa
translative huvittuneekseen
huvittuneeksensa
huvittuneikseen
huvittuneiksensa
abessive huvittuneettaan
huvittuneettansa
huvittuneittaan
huvittuneittansa
instructive
comitative huvittuneineen
huvittuneinensa

Derived terms

  • huvittuneesti

Participle

huvittunut

  1. past active participle of huvittua
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.