huolimaton

Finnish

Etymology

huolia +‎ -maton

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhuo̯limɑton/, [ˈhuo̞̯liˌmɑ̝t̪o̞n]
  • Rhymes: -ɑton
  • Syllabification(key): huo‧li‧ma‧ton

Adjective

huolimaton (comparative huolimattomampi, superlative huolimattomin)

  1. sloppy, careless, negligent.

Declension
Inflection of huolimaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative huolimaton huolimattomat
genitive huolimattoman huolimattomien
partitive huolimatonta huolimattomia
illative huolimattomaan huolimattomiin
singular plural
nominative huolimaton huolimattomat
accusative nom. huolimaton huolimattomat
gen. huolimattoman
genitive huolimattoman huolimattomien
huolimatontenrare
partitive huolimatonta huolimattomia
inessive huolimattomassa huolimattomissa
elative huolimattomasta huolimattomista
illative huolimattomaan huolimattomiin
adessive huolimattomalla huolimattomilla
ablative huolimattomalta huolimattomilta
allative huolimattomalle huolimattomille
essive huolimattomana huolimattomina
translative huolimattomaksi huolimattomiksi
abessive huolimattomatta huolimattomitta
instructive — huolimattomin
comitative — huolimattomine
Possessive forms of huolimaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative huolimattomani huolimattomani
accusative nom. huolimattomani huolimattomani
gen. huolimattomani
genitive huolimattomani huolimattomieni
huolimatontenirare
partitive huolimatontani huolimattomiani
inessive huolimattomassani huolimattomissani
elative huolimattomastani huolimattomistani
illative huolimattomaani huolimattomiini
adessive huolimattomallani huolimattomillani
ablative huolimattomaltani huolimattomiltani
allative huolimattomalleni huolimattomilleni
essive huolimattomanani huolimattominani
translative huolimattomakseni huolimattomikseni
abessive huolimattomattani huolimattomittani
instructive — —
comitative — huolimattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative huolimattomasi huolimattomasi
accusative nom. huolimattomasi huolimattomasi
gen. huolimattomasi
genitive huolimattomasi huolimattomiesi
huolimatontesirare
partitive huolimatontasi huolimattomiasi
inessive huolimattomassasi huolimattomissasi
elative huolimattomastasi huolimattomistasi
illative huolimattomaasi huolimattomiisi
adessive huolimattomallasi huolimattomillasi
ablative huolimattomaltasi huolimattomiltasi
allative huolimattomallesi huolimattomillesi
essive huolimattomanasi huolimattominasi
translative huolimattomaksesi huolimattomiksesi
abessive huolimattomattasi huolimattomittasi
instructive — —
comitative — huolimattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative huolimattomamme huolimattomamme
accusative nom. huolimattomamme huolimattomamme
gen. huolimattomamme
genitive huolimattomamme huolimattomiemme
huolimatontemmerare
partitive huolimatontamme huolimattomiamme
inessive huolimattomassamme huolimattomissamme
elative huolimattomastamme huolimattomistamme
illative huolimattomaamme huolimattomiimme
adessive huolimattomallamme huolimattomillamme
ablative huolimattomaltamme huolimattomiltamme
allative huolimattomallemme huolimattomillemme
essive huolimattomanamme huolimattominamme
translative huolimattomaksemme huolimattomiksemme
abessive huolimattomattamme huolimattomittamme
instructive — —
comitative — huolimattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative huolimattomanne huolimattomanne
accusative nom. huolimattomanne huolimattomanne
gen. huolimattomanne
genitive huolimattomanne huolimattomienne
huolimatontennerare
partitive huolimatontanne huolimattomianne
inessive huolimattomassanne huolimattomissanne
elative huolimattomastanne huolimattomistanne
illative huolimattomaanne huolimattomiinne
adessive huolimattomallanne huolimattomillanne
ablative huolimattomaltanne huolimattomiltanne
allative huolimattomallenne huolimattomillenne
essive huolimattomananne huolimattominanne
translative huolimattomaksenne huolimattomiksenne
abessive huolimattomattanne huolimattomittanne
instructive — —
comitative — huolimattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative huolimattomansa huolimattomansa
accusative nom. huolimattomansa huolimattomansa
gen. huolimattomansa
genitive huolimattomansa huolimattomiensa
huolimatontensarare
partitive huolimatontaan
huolimatontansa		 huolimattomiaan
huolimattomiansa
inessive huolimattomassaan
huolimattomassansa		 huolimattomissaan
huolimattomissansa
elative huolimattomastaan
huolimattomastansa		 huolimattomistaan
huolimattomistansa
illative huolimattomaansa huolimattomiinsa
adessive huolimattomallaan
huolimattomallansa		 huolimattomillaan
huolimattomillansa
ablative huolimattomaltaan
huolimattomaltansa		 huolimattomiltaan
huolimattomiltansa
allative huolimattomalleen
huolimattomallensa		 huolimattomilleen
huolimattomillensa
essive huolimattomanaan
huolimattomanansa		 huolimattominaan
huolimattominansa
translative huolimattomakseen
huolimattomaksensa		 huolimattomikseen
huolimattomiksensa
abessive huolimattomattaan
huolimattomattansa		 huolimattomittaan
huolimattomittansa
instructive — —
comitative — huolimattomineen
huolimattominensa

Derived terms
compounds

Participle

huolimaton

  1. negative participle of huolia

Further reading
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.