holottaa

Finnish

Etymology

Onomatopoeic + -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈholotːɑːˣ/, [ˈho̞lo̞t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -olotːɑː
  • Syllabification(key): ho‧lot‧taa

Verb

holottaa

  1. to blabber, holler

Conjugation

Inflection of holottaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. holotan en holota 1st sing. olen holottanut en ole holottanut
2nd sing. holotat et holota 2nd sing. olet holottanut et ole holottanut
3rd sing. holottaa ei holota 3rd sing. on holottanut ei ole holottanut
1st plur. holotamme emme holota 1st plur. olemme holottaneet emme ole holottaneet
2nd plur. holotatte ette holota 2nd plur. olette holottaneet ette ole holottaneet
3rd plur. holottavat eivät holota 3rd plur. ovat holottaneet eivät ole holottaneet
passive holotetaan ei holoteta passive on holotettu ei ole holotettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. holotin en holottanut 1st sing. olin holottanut en ollut holottanut
2nd sing. holotit et holottanut 2nd sing. olit holottanut et ollut holottanut
3rd sing. holotti ei holottanut 3rd sing. oli holottanut ei ollut holottanut
1st plur. holotimme emme holottaneet 1st plur. olimme holottaneet emme olleet holottaneet
2nd plur. holotitte ette holottaneet 2nd plur. olitte holottaneet ette olleet holottaneet
3rd plur. holottivat eivät holottaneet 3rd plur. olivat holottaneet eivät olleet holottaneet
passive holotettiin ei holotettu passive oli holotettu ei ollut holotettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. holottaisin en holottaisi 1st sing. olisin holottanut en olisi holottanut
2nd sing. holottaisit et holottaisi 2nd sing. olisit holottanut et olisi holottanut
3rd sing. holottaisi ei holottaisi 3rd sing. olisi holottanut ei olisi holottanut
1st plur. holottaisimme emme holottaisi 1st plur. olisimme holottaneet emme olisi holottaneet
2nd plur. holottaisitte ette holottaisi 2nd plur. olisitte holottaneet ette olisi holottaneet
3rd plur. holottaisivat eivät holottaisi 3rd plur. olisivat holottaneet eivät olisi holottaneet
passive holotettaisiin ei holotettaisi passive olisi holotettu ei olisi holotettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. holota älä holota 2nd sing.
3rd sing. holottakoon älköön holottako 3rd sing. olkoon holottanut älköön olko holottanut
1st plur. holottakaamme älkäämme holottako 1st plur.
2nd plur. holottakaa älkää holottako 2nd plur.
3rd plur. holottakoot älkööt holottako 3rd plur. olkoot holottaneet älkööt olko holottaneet
passive holotettakoon älköön holotettako passive olkoon holotettu älköön olko holotettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. holottanen en holottane 1st sing. lienen holottanut en liene holottanut
2nd sing. holottanet et holottane 2nd sing. lienet holottanut et liene holottanut
3rd sing. holottanee ei holottane 3rd sing. lienee holottanut ei liene holottanut
1st plur. holottanemme emme holottane 1st plur. lienemme holottaneet emme liene holottaneet
2nd plur. holottanette ette holottane 2nd plur. lienette holottaneet ette liene holottaneet
3rd plur. holottanevat eivät holottane 3rd plur. lienevät holottaneet eivät liene holottaneet
passive holotettaneen ei holotettane passive lienee holotettu ei liene holotettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st holottaa present holottava holotettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st holottaakseni holottaaksemme
2nd holottaaksesi holottaaksenne
3rd holottaakseen
holottaaksensa
past holottanut holotettu
2nd inessive2 holottaessa holotettaessa agent3 holottama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st holottaessani holottaessamme
2nd holottaessasi holottaessanne
3rd holottaessaan
holottaessansa
negative holottamaton
instructive holottaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form holottaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive holottamassa
elative holottamasta
illative holottamaan
adessive holottamalla
abessive holottamatta
instructive holottaman holotettaman
4th4 verbal noun holottaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st holottamaisillani holottamaisillamme
2nd holottamaisillasi holottamaisillanne
3rd holottamaisillaan
holottamaisillansa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.