hissata

Finnish

Etymology

From Swedish hissa.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhisːɑtɑˣ/, [ˈhis̠ːɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -isːɑtɑ
  • Syllabification(key): his‧sa‧ta

Verb

hissata

  1. (transitive) To heave.

Conjugation

Inflection of hissata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hissaan en hissaa 1st sing. olen hissannut en ole hissannut
2nd sing. hissaat et hissaa 2nd sing. olet hissannut et ole hissannut
3rd sing. hissaa ei hissaa 3rd sing. on hissannut ei ole hissannut
1st plur. hissaamme emme hissaa 1st plur. olemme hissanneet emme ole hissanneet
2nd plur. hissaatte ette hissaa 2nd plur. olette hissanneet ette ole hissanneet
3rd plur. hissaavat eivät hissaa 3rd plur. ovat hissanneet eivät ole hissanneet
passive hissataan ei hissata passive on hissattu ei ole hissattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hissasin en hissannut 1st sing. olin hissannut en ollut hissannut
2nd sing. hissasit et hissannut 2nd sing. olit hissannut et ollut hissannut
3rd sing. hissasi ei hissannut 3rd sing. oli hissannut ei ollut hissannut
1st plur. hissasimme emme hissanneet 1st plur. olimme hissanneet emme olleet hissanneet
2nd plur. hissasitte ette hissanneet 2nd plur. olitte hissanneet ette olleet hissanneet
3rd plur. hissasivat eivät hissanneet 3rd plur. olivat hissanneet eivät olleet hissanneet
passive hissattiin ei hissattu passive oli hissattu ei ollut hissattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hissaisin en hissaisi 1st sing. olisin hissannut en olisi hissannut
2nd sing. hissaisit et hissaisi 2nd sing. olisit hissannut et olisi hissannut
3rd sing. hissaisi ei hissaisi 3rd sing. olisi hissannut ei olisi hissannut
1st plur. hissaisimme emme hissaisi 1st plur. olisimme hissanneet emme olisi hissanneet
2nd plur. hissaisitte ette hissaisi 2nd plur. olisitte hissanneet ette olisi hissanneet
3rd plur. hissaisivat eivät hissaisi 3rd plur. olisivat hissanneet eivät olisi hissanneet
passive hissattaisiin ei hissattaisi passive olisi hissattu ei olisi hissattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hissaa älä hissaa 2nd sing.
3rd sing. hissatkoon älköön hissatko 3rd sing. olkoon hissannut älköön olko hissannut
1st plur. hissatkaamme älkäämme hissatko 1st plur.
2nd plur. hissatkaa älkää hissatko 2nd plur.
3rd plur. hissatkoot älkööt hissatko 3rd plur. olkoot hissanneet älkööt olko hissanneet
passive hissattakoon älköön hissattako passive olkoon hissattu älköön olko hissattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hissannen en hissanne 1st sing. lienen hissannut en liene hissannut
2nd sing. hissannet et hissanne 2nd sing. lienet hissannut et liene hissannut
3rd sing. hissannee ei hissanne 3rd sing. lienee hissannut ei liene hissannut
1st plur. hissannemme emme hissanne 1st plur. lienemme hissanneet emme liene hissanneet
2nd plur. hissannette ette hissanne 2nd plur. lienette hissanneet ette liene hissanneet
3rd plur. hissannevat eivät hissanne 3rd plur. lienevät hissanneet eivät liene hissanneet
passive hissattaneen ei hissattane passive lienee hissattu ei liene hissattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hissata present hissaava hissattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hissatakseni hissataksemme
2nd hissataksesi hissataksenne
3rd hissatakseen
hissataksensa
past hissannut hissattu
2nd inessive2 hissatessa hissattaessa agent3 hissaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hissatessani hissatessamme
2nd hissatessasi hissatessanne
3rd hissatessaan
hissatessansa
negative hissaamaton
instructive hissaten 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive hissaamassa
elative hissaamasta
illative hissaamaan
adessive hissaamalla
abessive hissaamatta
instructive hissaaman hissattaman
4th4 verbal noun hissaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hissaamaisillani hissaamaisillamme
2nd hissaamaisillasi hissaamaisillanne
3rd hissaamaisillaan
hissaamaisillansa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.