hilpeä

Finnish

Etymology

Unknown, with wide but scattered attestation in dialects. According to SSA, possibly related to hilpa.[1]

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhilpeæ/, [ˈhilpe̞æ]
  • Rhymes: -ilpeæ
  • Syllabification(key): hil‧pe‧ä

Adjective

hilpeä (comparative hilpeämpi, superlative hilpein)

  1. cheerful

Declension
Inflection of hilpeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative hilpeä hilpeät
genitive hilpeän hilpeiden
hilpeitten
partitive hilpeää
hilpeätä		 hilpeitä
illative hilpeään hilpeisiin
hilpeihin
singular plural
nominative hilpeä hilpeät
accusative nom. hilpeä hilpeät
gen. hilpeän
genitive hilpeän hilpeiden
hilpeitten
hilpeäinrare
partitive hilpeää
hilpeätä		 hilpeitä
inessive hilpeässä hilpeissä
elative hilpeästä hilpeistä
illative hilpeään hilpeisiin
hilpeihin
adessive hilpeällä hilpeillä
ablative hilpeältä hilpeiltä
allative hilpeälle hilpeille
essive hilpeänä hilpeinä
translative hilpeäksi hilpeiksi
abessive hilpeättä hilpeittä
instructive — hilpein
comitative — hilpeine
Possessive forms of hilpeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hilpeäni hilpeäni
accusative nom. hilpeäni hilpeäni
gen. hilpeäni
genitive hilpeäni hilpeideni
hilpeitteni
hilpeäinirare
partitive hilpeääni
hilpeätäni		 hilpeitäni
inessive hilpeässäni hilpeissäni
elative hilpeästäni hilpeistäni
illative hilpeääni hilpeisiini
hilpeihini
adessive hilpeälläni hilpeilläni
ablative hilpeältäni hilpeiltäni
allative hilpeälleni hilpeilleni
essive hilpeänäni hilpeinäni
translative hilpeäkseni hilpeikseni
abessive hilpeättäni hilpeittäni
instructive — —
comitative — hilpeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hilpeäsi hilpeäsi
accusative nom. hilpeäsi hilpeäsi
gen. hilpeäsi
genitive hilpeäsi hilpeidesi
hilpeittesi
hilpeäisirare
partitive hilpeääsi
hilpeätäsi		 hilpeitäsi
inessive hilpeässäsi hilpeissäsi
elative hilpeästäsi hilpeistäsi
illative hilpeääsi hilpeisiisi
hilpeihisi
adessive hilpeälläsi hilpeilläsi
ablative hilpeältäsi hilpeiltäsi
allative hilpeällesi hilpeillesi
essive hilpeänäsi hilpeinäsi
translative hilpeäksesi hilpeiksesi
abessive hilpeättäsi hilpeittäsi
instructive — —
comitative — hilpeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hilpeämme hilpeämme
accusative nom. hilpeämme hilpeämme
gen. hilpeämme
genitive hilpeämme hilpeidemme
hilpeittemme
hilpeäimmerare
partitive hilpeäämme
hilpeätämme		 hilpeitämme
inessive hilpeässämme hilpeissämme
elative hilpeästämme hilpeistämme
illative hilpeäämme hilpeisiimme
hilpeihimme
adessive hilpeällämme hilpeillämme
ablative hilpeältämme hilpeiltämme
allative hilpeällemme hilpeillemme
essive hilpeänämme hilpeinämme
translative hilpeäksemme hilpeiksemme
abessive hilpeättämme hilpeittämme
instructive — —
comitative — hilpeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hilpeänne hilpeänne
accusative nom. hilpeänne hilpeänne
gen. hilpeänne
genitive hilpeänne hilpeidenne
hilpeittenne
hilpeäinnerare
partitive hilpeäänne
hilpeätänne		 hilpeitänne
inessive hilpeässänne hilpeissänne
elative hilpeästänne hilpeistänne
illative hilpeäänne hilpeisiinne
hilpeihinne
adessive hilpeällänne hilpeillänne
ablative hilpeältänne hilpeiltänne
allative hilpeällenne hilpeillenne
essive hilpeänänne hilpeinänne
translative hilpeäksenne hilpeiksenne
abessive hilpeättänne hilpeittänne
instructive — —
comitative — hilpeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hilpeänsä hilpeänsä
accusative nom. hilpeänsä hilpeänsä
gen. hilpeänsä
genitive hilpeänsä hilpeidensä
hilpeittensä
hilpeäinsärare
partitive hilpeätään
hilpeäänsä
hilpeätänsä		 hilpeitään
hilpeitänsä
inessive hilpeässään
hilpeässänsä		 hilpeissään
hilpeissänsä
elative hilpeästään
hilpeästänsä		 hilpeistään
hilpeistänsä
illative hilpeäänsä hilpeisiinsä
hilpeihinsä
adessive hilpeällään
hilpeällänsä		 hilpeillään
hilpeillänsä
ablative hilpeältään
hilpeältänsä		 hilpeiltään
hilpeiltänsä
allative hilpeälleen
hilpeällensä		 hilpeilleen
hilpeillensä
essive hilpeänään
hilpeänänsä		 hilpeinään
hilpeinänsä
translative hilpeäkseen
hilpeäksensä		 hilpeikseen
hilpeiksensä
abessive hilpeättään
hilpeättänsä		 hilpeittään
hilpeittänsä
instructive — —
comitative — hilpeineen
hilpeinensä

Derived terms
compounds

References
  1. Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.