hihitellä

Finnish

Etymology

hihittää + -ellä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhihitelːæˣ/, [ˈhihiˌt̪e̞lːæ(ʔ)]
  • Rhymes: -elːæ
  • Syllabification(key): hi‧hi‧tel‧lä

Verb

hihitellä

  1. (intransitive) frequentative of hihittää (to snicker)

Conjugation

Inflection of hihitellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hihittelen en hihittele 1st sing. olen hihitellyt en ole hihitellyt
2nd sing. hihittelet et hihittele 2nd sing. olet hihitellyt et ole hihitellyt
3rd sing. hihittelee ei hihittele 3rd sing. on hihitellyt ei ole hihitellyt
1st plur. hihittelemme emme hihittele 1st plur. olemme hihitelleet emme ole hihitelleet
2nd plur. hihittelette ette hihittele 2nd plur. olette hihitelleet ette ole hihitelleet
3rd plur. hihittelevät eivät hihittele 3rd plur. ovat hihitelleet eivät ole hihitelleet
passive hihitellään ei hihitellä passive on hihitelty ei ole hihitelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hihittelin en hihitellyt 1st sing. olin hihitellyt en ollut hihitellyt
2nd sing. hihittelit et hihitellyt 2nd sing. olit hihitellyt et ollut hihitellyt
3rd sing. hihitteli ei hihitellyt 3rd sing. oli hihitellyt ei ollut hihitellyt
1st plur. hihittelimme emme hihitelleet 1st plur. olimme hihitelleet emme olleet hihitelleet
2nd plur. hihittelitte ette hihitelleet 2nd plur. olitte hihitelleet ette olleet hihitelleet
3rd plur. hihittelivät eivät hihitelleet 3rd plur. olivat hihitelleet eivät olleet hihitelleet
passive hihiteltiin ei hihitelty passive oli hihitelty ei ollut hihitelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hihittelisin en hihittelisi 1st sing. olisin hihitellyt en olisi hihitellyt
2nd sing. hihittelisit et hihittelisi 2nd sing. olisit hihitellyt et olisi hihitellyt
3rd sing. hihittelisi ei hihittelisi 3rd sing. olisi hihitellyt ei olisi hihitellyt
1st plur. hihittelisimme emme hihittelisi 1st plur. olisimme hihitelleet emme olisi hihitelleet
2nd plur. hihittelisitte ette hihittelisi 2nd plur. olisitte hihitelleet ette olisi hihitelleet
3rd plur. hihittelisivät eivät hihittelisi 3rd plur. olisivat hihitelleet eivät olisi hihitelleet
passive hihiteltäisiin ei hihiteltäisi passive olisi hihitelty ei olisi hihitelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hihittele älä hihittele 2nd sing.
3rd sing. hihitelköön älköön hihitelkö 3rd sing. olkoon hihitellyt älköön olko hihitellyt
1st plur. hihitelkäämme älkäämme hihitelkö 1st plur.
2nd plur. hihitelkää älkää hihitelkö 2nd plur.
3rd plur. hihitelkööt älkööt hihitelkö 3rd plur. olkoot hihitelleet älkööt olko hihitelleet
passive hihiteltäköön älköön hihiteltäkö passive olkoon hihitelty älköön olko hihitelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hihitellen en hihitelle 1st sing. lienen hihitellyt en liene hihitellyt
2nd sing. hihitellet et hihitelle 2nd sing. lienet hihitellyt et liene hihitellyt
3rd sing. hihitellee ei hihitelle 3rd sing. lienee hihitellyt ei liene hihitellyt
1st plur. hihitellemme emme hihitelle 1st plur. lienemme hihitelleet emme liene hihitelleet
2nd plur. hihitellette ette hihitelle 2nd plur. lienette hihitelleet ette liene hihitelleet
3rd plur. hihitellevät eivät hihitelle 3rd plur. lienevät hihitelleet eivät liene hihitelleet
passive hihiteltäneen ei hihiteltäne passive lienee hihitelty ei liene hihitelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hihitellä present hihittelevä hihiteltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hihitelläkseni hihitelläksemme
2nd hihitelläksesi hihitelläksenne
3rd hihitelläkseen
hihitelläksensä
past hihitellyt hihitelty
2nd inessive2 hihitellessä hihiteltäessä agent3 hihittelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hihitellessäni hihitellessämme
2nd hihitellessäsi hihitellessänne
3rd hihitellessään
hihitellessänsä
negative hihittelemätön
instructive hihitellen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive hihittelemässä
elative hihittelemästä
illative hihittelemään
adessive hihittelemällä
abessive hihittelemättä
instructive hihittelemän hihiteltämän
4th4 verbal noun hihitteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hihittelemäisilläni hihittelemäisillämme
2nd hihittelemäisilläsi hihittelemäisillänne
3rd hihittelemäisillään
hihittelemäisillänsä

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.