hetkuttaminen

Finnish

Etymology

hetkuttaa + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhetkutːɑminen/, [ˈhe̞t̪kut̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): het‧kut‧ta‧mi‧nen

Noun

hetkuttaminen

  1. verbal noun of hetkuttaa
    1. shaking (causing something to shake; used of flexible objects)

Declension

Inflection of hetkuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hetkuttaminen hetkuttamiset
genitive hetkuttamisen hetkuttamisten
hetkuttamisien
partitive hetkuttamista hetkuttamisia
illative hetkuttamiseen hetkuttamisiin
singular plural
nominative hetkuttaminen hetkuttamiset
accusative nom. hetkuttaminen hetkuttamiset
gen. hetkuttamisen
genitive hetkuttamisen hetkuttamisten
hetkuttamisien
partitive hetkuttamista hetkuttamisia
inessive hetkuttamisessa hetkuttamisissa
elative hetkuttamisesta hetkuttamisista
illative hetkuttamiseen hetkuttamisiin
adessive hetkuttamisella hetkuttamisilla
ablative hetkuttamiselta hetkuttamisilta
allative hetkuttamiselle hetkuttamisille
essive hetkuttamisena hetkuttamisina
translative hetkuttamiseksi hetkuttamisiksi
instructive hetkuttamisin
abessive hetkuttamisetta hetkuttamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hetkuttaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hetkuttamiseni hetkuttamiseni
accusative nom. hetkuttamiseni hetkuttamiseni
gen. hetkuttamiseni
genitive hetkuttamiseni hetkuttamisteni
hetkuttamisieni
partitive hetkuttamistani hetkuttamisiani
inessive hetkuttamisessani hetkuttamisissani
elative hetkuttamisestani hetkuttamisistani
illative hetkuttamiseeni hetkuttamisiini
adessive hetkuttamisellani hetkuttamisillani
ablative hetkuttamiseltani hetkuttamisiltani
allative hetkuttamiselleni hetkuttamisilleni
essive hetkuttamisenani hetkuttamisinani
translative hetkuttamisekseni hetkuttamisikseni
instructive
abessive hetkuttamisettani hetkuttamisittani
comitative hetkuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hetkuttamisesi hetkuttamisesi
accusative nom. hetkuttamisesi hetkuttamisesi
gen. hetkuttamisesi
genitive hetkuttamisesi hetkuttamistesi
hetkuttamisiesi
partitive hetkuttamistasi hetkuttamisiasi
inessive hetkuttamisessasi hetkuttamisissasi
elative hetkuttamisestasi hetkuttamisistasi
illative hetkuttamiseesi hetkuttamisiisi
adessive hetkuttamisellasi hetkuttamisillasi
ablative hetkuttamiseltasi hetkuttamisiltasi
allative hetkuttamisellesi hetkuttamisillesi
essive hetkuttamisenasi hetkuttamisinasi
translative hetkuttamiseksesi hetkuttamisiksesi
instructive
abessive hetkuttamisettasi hetkuttamisittasi
comitative hetkuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hetkuttamisemme hetkuttamisemme
accusative nom. hetkuttamisemme hetkuttamisemme
gen. hetkuttamisemme
genitive hetkuttamisemme hetkuttamistemme
hetkuttamisiemme
partitive hetkuttamistamme hetkuttamisiamme
inessive hetkuttamisessamme hetkuttamisissamme
elative hetkuttamisestamme hetkuttamisistamme
illative hetkuttamiseemme hetkuttamisiimme
adessive hetkuttamisellamme hetkuttamisillamme
ablative hetkuttamiseltamme hetkuttamisiltamme
allative hetkuttamisellemme hetkuttamisillemme
essive hetkuttamisenamme hetkuttamisinamme
translative hetkuttamiseksemme hetkuttamisiksemme
instructive
abessive hetkuttamisettamme hetkuttamisittamme
comitative hetkuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hetkuttamisenne hetkuttamisenne
accusative nom. hetkuttamisenne hetkuttamisenne
gen. hetkuttamisenne
genitive hetkuttamisenne hetkuttamistenne
hetkuttamisienne
partitive hetkuttamistanne hetkuttamisianne
inessive hetkuttamisessanne hetkuttamisissanne
elative hetkuttamisestanne hetkuttamisistanne
illative hetkuttamiseenne hetkuttamisiinne
adessive hetkuttamisellanne hetkuttamisillanne
ablative hetkuttamiseltanne hetkuttamisiltanne
allative hetkuttamisellenne hetkuttamisillenne
essive hetkuttamisenanne hetkuttamisinanne
translative hetkuttamiseksenne hetkuttamisiksenne
instructive
abessive hetkuttamisettanne hetkuttamisittanne
comitative hetkuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hetkuttamisensa hetkuttamisensa
accusative nom. hetkuttamisensa hetkuttamisensa
gen. hetkuttamisensa
genitive hetkuttamisensa hetkuttamistensa
hetkuttamisiensa
partitive hetkuttamistaan
hetkuttamistansa
hetkuttamisiaan
hetkuttamisiansa
inessive hetkuttamisessaan
hetkuttamisessansa
hetkuttamisissaan
hetkuttamisissansa
elative hetkuttamisestaan
hetkuttamisestansa
hetkuttamisistaan
hetkuttamisistansa
illative hetkuttamiseensa hetkuttamisiinsa
adessive hetkuttamisellaan
hetkuttamisellansa
hetkuttamisillaan
hetkuttamisillansa
ablative hetkuttamiseltaan
hetkuttamiseltansa
hetkuttamisiltaan
hetkuttamisiltansa
allative hetkuttamiselleen
hetkuttamisellensa
hetkuttamisilleen
hetkuttamisillensa
essive hetkuttamisenaan
hetkuttamisenansa
hetkuttamisinaan
hetkuttamisinansa
translative hetkuttamisekseen
hetkuttamiseksensa
hetkuttamisikseen
hetkuttamisiksensa
instructive
abessive hetkuttamisettaan
hetkuttamisettansa
hetkuttamisittaan
hetkuttamisittansa
comitative hetkuttamisineen
hetkuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.