herkeämätön

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈherkeæmætøn/, [ˈhe̞rk̟e̞ˌæmæt̪ø̞n]
  • Rhymes: -æmætøn
  • Syllabification(key): her‧ke‧ä‧mä‧tön

Adjective

herkeämätön

  1. incessant, persistent, continuous

Declension

Inflection of herkeämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative herkeämätön herkeämättömät
genitive herkeämättömän herkeämättömien
partitive herkeämätöntä herkeämättömiä
illative herkeämättömään herkeämättömiin
singular plural
nominative herkeämätön herkeämättömät
accusative nom. herkeämätön herkeämättömät
gen. herkeämättömän
genitive herkeämättömän herkeämättömien
herkeämätöntenrare
partitive herkeämätöntä herkeämättömiä
inessive herkeämättömässä herkeämättömissä
elative herkeämättömästä herkeämättömistä
illative herkeämättömään herkeämättömiin
adessive herkeämättömällä herkeämättömillä
ablative herkeämättömältä herkeämättömiltä
allative herkeämättömälle herkeämättömille
essive herkeämättömänä herkeämättöminä
translative herkeämättömäksi herkeämättömiksi
abessive herkeämättömättä herkeämättömittä
instructive herkeämättömin
comitative herkeämättömine
Possessive forms of herkeämätön (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative herkeämättömäni herkeämättömäni
accusative nom. herkeämättömäni herkeämättömäni
gen. herkeämättömäni
genitive herkeämättömäni herkeämättömieni
herkeämätöntenirare
partitive herkeämätöntäni herkeämättömiäni
inessive herkeämättömässäni herkeämättömissäni
elative herkeämättömästäni herkeämättömistäni
illative herkeämättömääni herkeämättömiini
adessive herkeämättömälläni herkeämättömilläni
ablative herkeämättömältäni herkeämättömiltäni
allative herkeämättömälleni herkeämättömilleni
essive herkeämättömänäni herkeämättöminäni
translative herkeämättömäkseni herkeämättömikseni
abessive herkeämättömättäni herkeämättömittäni
instructive
comitative herkeämättömineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative herkeämättömäsi herkeämättömäsi
accusative nom. herkeämättömäsi herkeämättömäsi
gen. herkeämättömäsi
genitive herkeämättömäsi herkeämättömiesi
herkeämätöntesirare
partitive herkeämätöntäsi herkeämättömiäsi
inessive herkeämättömässäsi herkeämättömissäsi
elative herkeämättömästäsi herkeämättömistäsi
illative herkeämättömääsi herkeämättömiisi
adessive herkeämättömälläsi herkeämättömilläsi
ablative herkeämättömältäsi herkeämättömiltäsi
allative herkeämättömällesi herkeämättömillesi
essive herkeämättömänäsi herkeämättöminäsi
translative herkeämättömäksesi herkeämättömiksesi
abessive herkeämättömättäsi herkeämättömittäsi
instructive
comitative herkeämättöminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative herkeämättömämme herkeämättömämme
accusative nom. herkeämättömämme herkeämättömämme
gen. herkeämättömämme
genitive herkeämättömämme herkeämättömiemme
herkeämätöntemmerare
partitive herkeämätöntämme herkeämättömiämme
inessive herkeämättömässämme herkeämättömissämme
elative herkeämättömästämme herkeämättömistämme
illative herkeämättömäämme herkeämättömiimme
adessive herkeämättömällämme herkeämättömillämme
ablative herkeämättömältämme herkeämättömiltämme
allative herkeämättömällemme herkeämättömillemme
essive herkeämättömänämme herkeämättöminämme
translative herkeämättömäksemme herkeämättömiksemme
abessive herkeämättömättämme herkeämättömittämme
instructive
comitative herkeämättöminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative herkeämättömänne herkeämättömänne
accusative nom. herkeämättömänne herkeämättömänne
gen. herkeämättömänne
genitive herkeämättömänne herkeämättömienne
herkeämätöntennerare
partitive herkeämätöntänne herkeämättömiänne
inessive herkeämättömässänne herkeämättömissänne
elative herkeämättömästänne herkeämättömistänne
illative herkeämättömäänne herkeämättömiinne
adessive herkeämättömällänne herkeämättömillänne
ablative herkeämättömältänne herkeämättömiltänne
allative herkeämättömällenne herkeämättömillenne
essive herkeämättömänänne herkeämättöminänne
translative herkeämättömäksenne herkeämättömiksenne
abessive herkeämättömättänne herkeämättömittänne
instructive
comitative herkeämättöminenne
third-person possessor
singular plural
nominative herkeämättömänsä herkeämättömänsä
accusative nom. herkeämättömänsä herkeämättömänsä
gen. herkeämättömänsä
genitive herkeämättömänsä herkeämättömiensä
herkeämätöntensärare
partitive herkeämätöntään
herkeämätöntänsä
herkeämättömiään
herkeämättömiänsä
inessive herkeämättömässään
herkeämättömässänsä
herkeämättömissään
herkeämättömissänsä
elative herkeämättömästään
herkeämättömästänsä
herkeämättömistään
herkeämättömistänsä
illative herkeämättömäänsä herkeämättömiinsä
adessive herkeämättömällään
herkeämättömällänsä
herkeämättömillään
herkeämättömillänsä
ablative herkeämättömältään
herkeämättömältänsä
herkeämättömiltään
herkeämättömiltänsä
allative herkeämättömälleen
herkeämättömällensä
herkeämättömilleen
herkeämättömillensä
essive herkeämättömänään
herkeämättömänänsä
herkeämättöminään
herkeämättöminänsä
translative herkeämättömäkseen
herkeämättömäksensä
herkeämättömikseen
herkeämättömiksensä
abessive herkeämättömättään
herkeämättömättänsä
herkeämättömittään
herkeämättömittänsä
instructive
comitative herkeämättömineen
herkeämättöminensä

Derived terms

Participle

herkeämätön

  1. negative participle of herjetä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.