henkevöittää

Finnish

Etymology

henkevä (intelligent, spirited) + -öittää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈheŋkeʋøi̯tːæːˣ/, [ˈhe̞ŋk̟e̞ˌʋø̞i̯t̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -øitːæː
  • Syllabification(key): hen‧ke‧vöit‧tää

Verb

henkevöittää

  1. (transitive) to inspire, incite, stimulate

Conjugation

Inflection of henkevöittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöitän en henkevöitä 1st sing. olen henkevöittänyt en ole henkevöittänyt
2nd sing. henkevöität et henkevöitä 2nd sing. olet henkevöittänyt et ole henkevöittänyt
3rd sing. henkevöittää ei henkevöitä 3rd sing. on henkevöittänyt ei ole henkevöittänyt
1st plur. henkevöitämme emme henkevöitä 1st plur. olemme henkevöittäneet emme ole henkevöittäneet
2nd plur. henkevöitätte ette henkevöitä 2nd plur. olette henkevöittäneet ette ole henkevöittäneet
3rd plur. henkevöittävät eivät henkevöitä 3rd plur. ovat henkevöittäneet eivät ole henkevöittäneet
passive henkevöitetään ei henkevöitetä passive on henkevöitetty ei ole henkevöitetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöitin en henkevöittänyt 1st sing. olin henkevöittänyt en ollut henkevöittänyt
2nd sing. henkevöitit et henkevöittänyt 2nd sing. olit henkevöittänyt et ollut henkevöittänyt
3rd sing. henkevöitti ei henkevöittänyt 3rd sing. oli henkevöittänyt ei ollut henkevöittänyt
1st plur. henkevöitimme emme henkevöittäneet 1st plur. olimme henkevöittäneet emme olleet henkevöittäneet
2nd plur. henkevöititte ette henkevöittäneet 2nd plur. olitte henkevöittäneet ette olleet henkevöittäneet
3rd plur. henkevöittivät eivät henkevöittäneet 3rd plur. olivat henkevöittäneet eivät olleet henkevöittäneet
passive henkevöitettiin ei henkevöitetty passive oli henkevöitetty ei ollut henkevöitetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöittäisin en henkevöittäisi 1st sing. olisin henkevöittänyt en olisi henkevöittänyt
2nd sing. henkevöittäisit et henkevöittäisi 2nd sing. olisit henkevöittänyt et olisi henkevöittänyt
3rd sing. henkevöittäisi ei henkevöittäisi 3rd sing. olisi henkevöittänyt ei olisi henkevöittänyt
1st plur. henkevöittäisimme emme henkevöittäisi 1st plur. olisimme henkevöittäneet emme olisi henkevöittäneet
2nd plur. henkevöittäisitte ette henkevöittäisi 2nd plur. olisitte henkevöittäneet ette olisi henkevöittäneet
3rd plur. henkevöittäisivät eivät henkevöittäisi 3rd plur. olisivat henkevöittäneet eivät olisi henkevöittäneet
passive henkevöitettäisiin ei henkevöitettäisi passive olisi henkevöitetty ei olisi henkevöitetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. henkevöitä älä henkevöitä 2nd sing.
3rd sing. henkevöittäköön älköön henkevöittäkö 3rd sing. olkoon henkevöittänyt älköön olko henkevöittänyt
1st plur. henkevöittäkäämme älkäämme henkevöittäkö 1st plur.
2nd plur. henkevöittäkää älkää henkevöittäkö 2nd plur.
3rd plur. henkevöittäkööt älkööt henkevöittäkö 3rd plur. olkoot henkevöittäneet älkööt olko henkevöittäneet
passive henkevöitettäköön älköön henkevöitettäkö passive olkoon henkevöitetty älköön olko henkevöitetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. henkevöittänen en henkevöittäne 1st sing. lienen henkevöittänyt en liene henkevöittänyt
2nd sing. henkevöittänet et henkevöittäne 2nd sing. lienet henkevöittänyt et liene henkevöittänyt
3rd sing. henkevöittänee ei henkevöittäne 3rd sing. lienee henkevöittänyt ei liene henkevöittänyt
1st plur. henkevöittänemme emme henkevöittäne 1st plur. lienemme henkevöittäneet emme liene henkevöittäneet
2nd plur. henkevöittänette ette henkevöittäne 2nd plur. lienette henkevöittäneet ette liene henkevöittäneet
3rd plur. henkevöittänevät eivät henkevöittäne 3rd plur. lienevät henkevöittäneet eivät liene henkevöittäneet
passive henkevöitettäneen ei henkevöitettäne passive lienee henkevöitetty ei liene henkevöitetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st henkevöittää present henkevöittävä henkevöitettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st henkevöittääkseni henkevöittääksemme
2nd henkevöittääksesi henkevöittääksenne
3rd henkevöittääkseen
henkevöittääksensä
past henkevöittänyt henkevöitetty
2nd inessive2 henkevöittäessä henkevöitettäessä agent3 henkevöittämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st henkevöittäessäni henkevöittäessämme
2nd henkevöittäessäsi henkevöittäessänne
3rd henkevöittäessään
henkevöittäessänsä
negative henkevöittämätön
instructive henkevöittäen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form henkevöittää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive henkevöittämässä
elative henkevöittämästä
illative henkevöittämään
adessive henkevöittämällä
abessive henkevöittämättä
instructive henkevöittämän henkevöitettämän
4th4 verbal noun henkevöittäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st henkevöittämäisilläni henkevöittämäisillämme
2nd henkevöittämäisilläsi henkevöittämäisillänne
3rd henkevöittämäisillään
henkevöittämäisillänsä

Synonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.