helve

See also: Helve

English

Etymology

From Middle English helfe, helve; from Old English hielfe, from Proto-Germanic *halbiją.

Pronunciation

  • IPA(key): /hɛlv/
  • Rhymes: -ɛlv

Noun

helve (plural helves)

  1. The handle or haft of a tool or weapon.
    • 1917, Robert Frost, "The Ax-helve":
      It was the bad ax-helve someone had sold me— / “Made on machine,” he said, plowing the grain []
    • 1982, Lawrence Durrell, Constance (Avignon Quintet), Faber & Faber, published 2004, page 847:
      Happily they were only sketchily armed, the group-leaders carried pistols and pick-helves.
  2. A forge hammer lifted by a cam acting on the helve between the fulcrum and the head.

Translations

Verb

helve (third-person singular simple present helves, present participle helving, simple past and past participle helved)

  1. (transitive) To furnish (an axe, etc.) with a helve.

Translations

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *helbeh, borrowed from Proto-Germanic [Term?] (whence Old High German helwa, helawa).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhelʋeˣ/, [ˈhe̞lʋe̞(ʔ)]
  • Rhymes: -elʋe
  • Syllabification(key): hel‧ve

Noun

helve

  1. (botany) lodicule

Declension

Inflection of helve (Kotus type 48*E/hame, p-v gradation)
nominative helve helpeet
genitive helpeen helpeiden
helpeitten
partitive helvettä helpeitä
illative helpeeseen helpeisiin
helpeihin
singular plural
nominative helve helpeet
accusative nom. helve helpeet
gen. helpeen
genitive helpeen helpeiden
helpeitten
partitive helvettä helpeitä
inessive helpeessä helpeissä
elative helpeestä helpeistä
illative helpeeseen helpeisiin
helpeihin
adessive helpeellä helpeillä
ablative helpeeltä helpeiltä
allative helpeelle helpeille
essive helpeenä helpeinä
translative helpeeksi helpeiksi
abessive helpeettä helpeittä
instructive helpein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of helve (Kotus type 48*E/hame, p-v gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative helpeeni helpeeni
accusative nom. helpeeni helpeeni
gen. helpeeni
genitive helpeeni helpeideni
helpeitteni
partitive helvettäni helpeitäni
inessive helpeessäni helpeissäni
elative helpeestäni helpeistäni
illative helpeeseeni helpeisiini
helpeihini
adessive helpeelläni helpeilläni
ablative helpeeltäni helpeiltäni
allative helpeelleni helpeilleni
essive helpeenäni helpeinäni
translative helpeekseni helpeikseni
abessive helpeettäni helpeittäni
instructive
comitative helpeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative helpeesi helpeesi
accusative nom. helpeesi helpeesi
gen. helpeesi
genitive helpeesi helpeidesi
helpeittesi
partitive helvettäsi helpeitäsi
inessive helpeessäsi helpeissäsi
elative helpeestäsi helpeistäsi
illative helpeeseesi helpeisiisi
helpeihisi
adessive helpeelläsi helpeilläsi
ablative helpeeltäsi helpeiltäsi
allative helpeellesi helpeillesi
essive helpeenäsi helpeinäsi
translative helpeeksesi helpeiksesi
abessive helpeettäsi helpeittäsi
instructive
comitative helpeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative helpeemme helpeemme
accusative nom. helpeemme helpeemme
gen. helpeemme
genitive helpeemme helpeidemme
helpeittemme
partitive helvettämme helpeitämme
inessive helpeessämme helpeissämme
elative helpeestämme helpeistämme
illative helpeeseemme helpeisiimme
helpeihimme
adessive helpeellämme helpeillämme
ablative helpeeltämme helpeiltämme
allative helpeellemme helpeillemme
essive helpeenämme helpeinämme
translative helpeeksemme helpeiksemme
abessive helpeettämme helpeittämme
instructive
comitative helpeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative helpeenne helpeenne
accusative nom. helpeenne helpeenne
gen. helpeenne
genitive helpeenne helpeidenne
helpeittenne
partitive helvettänne helpeitänne
inessive helpeessänne helpeissänne
elative helpeestänne helpeistänne
illative helpeeseenne helpeisiinne
helpeihinne
adessive helpeellänne helpeillänne
ablative helpeeltänne helpeiltänne
allative helpeellenne helpeillenne
essive helpeenänne helpeinänne
translative helpeeksenne helpeiksenne
abessive helpeettänne helpeittänne
instructive
comitative helpeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative helpeensä helpeensä
accusative nom. helpeensä helpeensä
gen. helpeensä
genitive helpeensä helpeidensä
helpeittensä
partitive helvettään
helvettänsä
helpeitään
helpeitänsä
inessive helpeessään
helpeessänsä
helpeissään
helpeissänsä
elative helpeestään
helpeestänsä
helpeistään
helpeistänsä
illative helpeeseensä helpeisiinsä
helpeihinsä
adessive helpeellään
helpeellänsä
helpeillään
helpeillänsä
ablative helpeeltään
helpeeltänsä
helpeiltään
helpeiltänsä
allative helpeelleen
helpeellensä
helpeilleen
helpeillensä
essive helpeenään
helpeenänsä
helpeinään
helpeinänsä
translative helpeekseen
helpeeksensä
helpeikseen
helpeiksensä
abessive helpeettään
helpeettänsä
helpeittään
helpeittänsä
instructive
comitative helpeineen
helpeinensä

Derived terms

compounds

Further reading

Latin

Adjective

helve

  1. vocative masculine singular of helvus

Middle English

Alternative forms

Etymology

From Old English helfe, from Proto-West Germanic *halbī.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɛlv(ə)/, /ˈhilv(ə)/, /hɛlf/

Noun

helve

  1. helve (grip of an implement)

Descendants

  • English: helve
  • Scots: helf

References

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.