heiluttaminen

Finnish

Etymology

heiluttaa + -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhei̯lutːɑminen/, [ˈhe̞i̯lut̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): hei‧lut‧ta‧mi‧nen

Noun

heiluttaminen

  1. verbal noun of heiluttaa
    1. waving, swaying, wagging (causing something to wave, sway or wag)

Declension

Inflection of heiluttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative heiluttaminen heiluttamiset
genitive heiluttamisen heiluttamisten
heiluttamisien
partitive heiluttamista heiluttamisia
illative heiluttamiseen heiluttamisiin
singular plural
nominative heiluttaminen heiluttamiset
accusative nom. heiluttaminen heiluttamiset
gen. heiluttamisen
genitive heiluttamisen heiluttamisten
heiluttamisien
partitive heiluttamista heiluttamisia
inessive heiluttamisessa heiluttamisissa
elative heiluttamisesta heiluttamisista
illative heiluttamiseen heiluttamisiin
adessive heiluttamisella heiluttamisilla
ablative heiluttamiselta heiluttamisilta
allative heiluttamiselle heiluttamisille
essive heiluttamisena heiluttamisina
translative heiluttamiseksi heiluttamisiksi
instructive heiluttamisin
abessive heiluttamisetta heiluttamisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of heiluttaminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative heiluttamiseni heiluttamiseni
accusative nom. heiluttamiseni heiluttamiseni
gen. heiluttamiseni
genitive heiluttamiseni heiluttamisteni
heiluttamisieni
partitive heiluttamistani heiluttamisiani
inessive heiluttamisessani heiluttamisissani
elative heiluttamisestani heiluttamisistani
illative heiluttamiseeni heiluttamisiini
adessive heiluttamisellani heiluttamisillani
ablative heiluttamiseltani heiluttamisiltani
allative heiluttamiselleni heiluttamisilleni
essive heiluttamisenani heiluttamisinani
translative heiluttamisekseni heiluttamisikseni
instructive
abessive heiluttamisettani heiluttamisittani
comitative heiluttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative heiluttamisesi heiluttamisesi
accusative nom. heiluttamisesi heiluttamisesi
gen. heiluttamisesi
genitive heiluttamisesi heiluttamistesi
heiluttamisiesi
partitive heiluttamistasi heiluttamisiasi
inessive heiluttamisessasi heiluttamisissasi
elative heiluttamisestasi heiluttamisistasi
illative heiluttamiseesi heiluttamisiisi
adessive heiluttamisellasi heiluttamisillasi
ablative heiluttamiseltasi heiluttamisiltasi
allative heiluttamisellesi heiluttamisillesi
essive heiluttamisenasi heiluttamisinasi
translative heiluttamiseksesi heiluttamisiksesi
instructive
abessive heiluttamisettasi heiluttamisittasi
comitative heiluttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative heiluttamisemme heiluttamisemme
accusative nom. heiluttamisemme heiluttamisemme
gen. heiluttamisemme
genitive heiluttamisemme heiluttamistemme
heiluttamisiemme
partitive heiluttamistamme heiluttamisiamme
inessive heiluttamisessamme heiluttamisissamme
elative heiluttamisestamme heiluttamisistamme
illative heiluttamiseemme heiluttamisiimme
adessive heiluttamisellamme heiluttamisillamme
ablative heiluttamiseltamme heiluttamisiltamme
allative heiluttamisellemme heiluttamisillemme
essive heiluttamisenamme heiluttamisinamme
translative heiluttamiseksemme heiluttamisiksemme
instructive
abessive heiluttamisettamme heiluttamisittamme
comitative heiluttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative heiluttamisenne heiluttamisenne
accusative nom. heiluttamisenne heiluttamisenne
gen. heiluttamisenne
genitive heiluttamisenne heiluttamistenne
heiluttamisienne
partitive heiluttamistanne heiluttamisianne
inessive heiluttamisessanne heiluttamisissanne
elative heiluttamisestanne heiluttamisistanne
illative heiluttamiseenne heiluttamisiinne
adessive heiluttamisellanne heiluttamisillanne
ablative heiluttamiseltanne heiluttamisiltanne
allative heiluttamisellenne heiluttamisillenne
essive heiluttamisenanne heiluttamisinanne
translative heiluttamiseksenne heiluttamisiksenne
instructive
abessive heiluttamisettanne heiluttamisittanne
comitative heiluttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative heiluttamisensa heiluttamisensa
accusative nom. heiluttamisensa heiluttamisensa
gen. heiluttamisensa
genitive heiluttamisensa heiluttamistensa
heiluttamisiensa
partitive heiluttamistaan
heiluttamistansa
heiluttamisiaan
heiluttamisiansa
inessive heiluttamisessaan
heiluttamisessansa
heiluttamisissaan
heiluttamisissansa
elative heiluttamisestaan
heiluttamisestansa
heiluttamisistaan
heiluttamisistansa
illative heiluttamiseensa heiluttamisiinsa
adessive heiluttamisellaan
heiluttamisellansa
heiluttamisillaan
heiluttamisillansa
ablative heiluttamiseltaan
heiluttamiseltansa
heiluttamisiltaan
heiluttamisiltansa
allative heiluttamiselleen
heiluttamisellensa
heiluttamisilleen
heiluttamisillensa
essive heiluttamisenaan
heiluttamisenansa
heiluttamisinaan
heiluttamisinansa
translative heiluttamisekseen
heiluttamiseksensa
heiluttamisikseen
heiluttamisiksensa
instructive
abessive heiluttamisettaan
heiluttamisettansa
heiluttamisittaan
heiluttamisittansa
comitative heiluttamisineen
heiluttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.