hälyttää

Finnish

Etymology

häly + -ttää

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhælytːæːˣ/, [ˈhælyt̪ːæː(ʔ)]
  • Rhymes: -ælytːæː
  • Syllabification(key): hä‧lyt‧tää

Verb

hälyttää

  1. (transitive) to alarm (to call to arms; to give notice of approaching danger; to rouse to vigilance and action; to put on the alert)

Conjugation

Inflection of hälyttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hälytän en hälytä 1st sing. olen hälyttänyt en ole hälyttänyt
2nd sing. hälytät et hälytä 2nd sing. olet hälyttänyt et ole hälyttänyt
3rd sing. hälyttää ei hälytä 3rd sing. on hälyttänyt ei ole hälyttänyt
1st plur. hälytämme emme hälytä 1st plur. olemme hälyttäneet emme ole hälyttäneet
2nd plur. hälytätte ette hälytä 2nd plur. olette hälyttäneet ette ole hälyttäneet
3rd plur. hälyttävät eivät hälytä 3rd plur. ovat hälyttäneet eivät ole hälyttäneet
passive hälytetään ei hälytetä passive on hälytetty ei ole hälytetty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hälytin en hälyttänyt 1st sing. olin hälyttänyt en ollut hälyttänyt
2nd sing. hälytit et hälyttänyt 2nd sing. olit hälyttänyt et ollut hälyttänyt
3rd sing. hälytti ei hälyttänyt 3rd sing. oli hälyttänyt ei ollut hälyttänyt
1st plur. hälytimme emme hälyttäneet 1st plur. olimme hälyttäneet emme olleet hälyttäneet
2nd plur. hälytitte ette hälyttäneet 2nd plur. olitte hälyttäneet ette olleet hälyttäneet
3rd plur. hälyttivät eivät hälyttäneet 3rd plur. olivat hälyttäneet eivät olleet hälyttäneet
passive hälytettiin ei hälytetty passive oli hälytetty ei ollut hälytetty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hälyttäisin en hälyttäisi 1st sing. olisin hälyttänyt en olisi hälyttänyt
2nd sing. hälyttäisit et hälyttäisi 2nd sing. olisit hälyttänyt et olisi hälyttänyt
3rd sing. hälyttäisi ei hälyttäisi 3rd sing. olisi hälyttänyt ei olisi hälyttänyt
1st plur. hälyttäisimme emme hälyttäisi 1st plur. olisimme hälyttäneet emme olisi hälyttäneet
2nd plur. hälyttäisitte ette hälyttäisi 2nd plur. olisitte hälyttäneet ette olisi hälyttäneet
3rd plur. hälyttäisivät eivät hälyttäisi 3rd plur. olisivat hälyttäneet eivät olisi hälyttäneet
passive hälytettäisiin ei hälytettäisi passive olisi hälytetty ei olisi hälytetty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. hälytä älä hälytä 2nd sing.
3rd sing. hälyttäköön älköön hälyttäkö 3rd sing. olkoon hälyttänyt älköön olko hälyttänyt
1st plur. hälyttäkäämme älkäämme hälyttäkö 1st plur.
2nd plur. hälyttäkää älkää hälyttäkö 2nd plur.
3rd plur. hälyttäkööt älkööt hälyttäkö 3rd plur. olkoot hälyttäneet älkööt olko hälyttäneet
passive hälytettäköön älköön hälytettäkö passive olkoon hälytetty älköön olko hälytetty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. hälyttänen en hälyttäne 1st sing. lienen hälyttänyt en liene hälyttänyt
2nd sing. hälyttänet et hälyttäne 2nd sing. lienet hälyttänyt et liene hälyttänyt
3rd sing. hälyttänee ei hälyttäne 3rd sing. lienee hälyttänyt ei liene hälyttänyt
1st plur. hälyttänemme emme hälyttäne 1st plur. lienemme hälyttäneet emme liene hälyttäneet
2nd plur. hälyttänette ette hälyttäne 2nd plur. lienette hälyttäneet ette liene hälyttäneet
3rd plur. hälyttänevät eivät hälyttäne 3rd plur. lienevät hälyttäneet eivät liene hälyttäneet
passive hälytettäneen ei hälytettäne passive lienee hälytetty ei liene hälytetty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st hälyttää present hälyttävä hälytettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hälyttääkseni hälyttääksemme
2nd hälyttääksesi hälyttääksenne
3rd hälyttääkseen
hälyttääksensä
past hälyttänyt hälytetty
2nd inessive2 hälyttäessä hälytettäessä agent3 hälyttämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hälyttäessäni hälyttäessämme
2nd hälyttäessäsi hälyttäessänne
3rd hälyttäessään
hälyttäessänsä
negative hälyttämätön
instructive hälyttäen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form hälyttää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive hälyttämässä
elative hälyttämästä
illative hälyttämään
adessive hälyttämällä
abessive hälyttämättä
instructive hälyttämän hälytettämän
4th4 verbal noun hälyttäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st hälyttämäisilläni hälyttämäisillämme
2nd hälyttämäisilläsi hälyttämäisillänne
3rd hälyttämäisillään
hälyttämäisillänsä

Derived terms

adjectives
nouns
verbs

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.