geimit

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɡei̯mit/, [ˈɡe̞i̯mit̪]
  • Rhymes: -eimit
  • Syllabification(key): gei‧mit

Noun

geimit pl (slang)

  1. Alternative form of keimit

Declension

Inflection of geimit (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative geimit
genitive geimien
partitive geimejä
illative geimeihin
singular plural
nominative geimit
accusative nom. geimit
gen.
genitive geimien
partitive geimejä
inessive geimeissä
elative geimeistä
illative geimeihin
adessive geimeillä
ablative geimeiltä
allative geimeille
essive geimeinä
translative geimeiksi
abessive geimeittä
instructive geimein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of geimit (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative geimini
accusative nom. geimini
gen.
genitive geimieni
partitive geimejäni
inessive geimeissäni
elative geimeistäni
illative geimeihini
adessive geimeilläni
ablative geimeiltäni
allative geimeilleni
essive geimeinäni
translative geimeikseni
abessive geimeittäni
instructive
comitative geimeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative geimisi
accusative nom. geimisi
gen.
genitive geimiesi
partitive geimejäsi
inessive geimeissäsi
elative geimeistäsi
illative geimeihisi
adessive geimeilläsi
ablative geimeiltäsi
allative geimeillesi
essive geimeinäsi
translative geimeiksesi
abessive geimeittäsi
instructive
comitative geimeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative geimimme
accusative nom. geimimme
gen.
genitive geimiemme
partitive geimejämme
inessive geimeissämme
elative geimeistämme
illative geimeihimme
adessive geimeillämme
ablative geimeiltämme
allative geimeillemme
essive geimeinämme
translative geimeiksemme
abessive geimeittämme
instructive
comitative geimeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative geiminne
accusative nom. geiminne
gen.
genitive geimienne
partitive geimejänne
inessive geimeissänne
elative geimeistänne
illative geimeihinne
adessive geimeillänne
ablative geimeiltänne
allative geimeillenne
essive geimeinänne
translative geimeiksenne
abessive geimeittänne
instructive
comitative geimeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative geiminsä
accusative nom. geiminsä
gen.
genitive geimiensä
partitive geimejään
geimejänsä
inessive geimeissään
geimeissänsä
elative geimeistään
geimeistänsä
illative geimeihinsä
adessive geimeillään
geimeillänsä
ablative geimeiltään
geimeiltänsä
allative geimeilleen
geimeillensä
essive geimeinään
geimeinänsä
translative geimeikseen
geimeiksensä
abessive geimeittään
geimeittänsä
instructive
comitative geimeineen
geimeinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.