evankeliointi

Finnish

Etymology

evankelioida + -nti

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈeʋɑŋkelioi̯nti/, [ˈe̞ʋɑ̝ŋk̟e̞liˌo̞i̯n̪t̪i]
  • Rhymes: -ointi
  • Syllabification(key): e‧van‧ke‧li‧oin‧ti

Noun

evankeliointi

  1. evangelization

Declension

Inflection of evankeliointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative evankeliointi evankelioinnit
genitive evankelioinnin evankeliointien
partitive evankeliointia evankeliointeja
illative evankeliointiin evankeliointeihin
singular plural
nominative evankeliointi evankelioinnit
accusative nom. evankeliointi evankelioinnit
gen. evankelioinnin
genitive evankelioinnin evankeliointien
partitive evankeliointia evankeliointeja
inessive evankelioinnissa evankelioinneissa
elative evankelioinnista evankelioinneista
illative evankeliointiin evankeliointeihin
adessive evankelioinnilla evankelioinneilla
ablative evankelioinnilta evankelioinneilta
allative evankelioinnille evankelioinneille
essive evankeliointina evankeliointeina
translative evankelioinniksi evankelioinneiksi
abessive evankelioinnitta evankelioinneitta
instructive evankelioinnein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of evankeliointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative evankeliointini evankeliointini
accusative nom. evankeliointini evankeliointini
gen. evankeliointini
genitive evankeliointini evankeliointieni
partitive evankeliointiani evankeliointejani
inessive evankelioinnissani evankelioinneissani
elative evankelioinnistani evankelioinneistani
illative evankeliointiini evankeliointeihini
adessive evankelioinnillani evankelioinneillani
ablative evankelioinniltani evankelioinneiltani
allative evankelioinnilleni evankelioinneilleni
essive evankeliointinani evankeliointeinani
translative evankelioinnikseni evankelioinneikseni
abessive evankelioinnittani evankelioinneittani
instructive
comitative evankeliointeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative evankeliointisi evankeliointisi
accusative nom. evankeliointisi evankeliointisi
gen. evankeliointisi
genitive evankeliointisi evankeliointiesi
partitive evankeliointiasi evankeliointejasi
inessive evankelioinnissasi evankelioinneissasi
elative evankelioinnistasi evankelioinneistasi
illative evankeliointiisi evankeliointeihisi
adessive evankelioinnillasi evankelioinneillasi
ablative evankelioinniltasi evankelioinneiltasi
allative evankelioinnillesi evankelioinneillesi
essive evankeliointinasi evankeliointeinasi
translative evankelioinniksesi evankelioinneiksesi
abessive evankelioinnittasi evankelioinneittasi
instructive
comitative evankeliointeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative evankeliointimme evankeliointimme
accusative nom. evankeliointimme evankeliointimme
gen. evankeliointimme
genitive evankeliointimme evankeliointiemme
partitive evankeliointiamme evankeliointejamme
inessive evankelioinnissamme evankelioinneissamme
elative evankelioinnistamme evankelioinneistamme
illative evankeliointiimme evankeliointeihimme
adessive evankelioinnillamme evankelioinneillamme
ablative evankelioinniltamme evankelioinneiltamme
allative evankelioinnillemme evankelioinneillemme
essive evankeliointinamme evankeliointeinamme
translative evankelioinniksemme evankelioinneiksemme
abessive evankelioinnittamme evankelioinneittamme
instructive
comitative evankeliointeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative evankeliointinne evankeliointinne
accusative nom. evankeliointinne evankeliointinne
gen. evankeliointinne
genitive evankeliointinne evankeliointienne
partitive evankeliointianne evankeliointejanne
inessive evankelioinnissanne evankelioinneissanne
elative evankelioinnistanne evankelioinneistanne
illative evankeliointiinne evankeliointeihinne
adessive evankelioinnillanne evankelioinneillanne
ablative evankelioinniltanne evankelioinneiltanne
allative evankelioinnillenne evankelioinneillenne
essive evankeliointinanne evankeliointeinanne
translative evankelioinniksenne evankelioinneiksenne
abessive evankelioinnittanne evankelioinneittanne
instructive
comitative evankeliointeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative evankeliointinsa evankeliointinsa
accusative nom. evankeliointinsa evankeliointinsa
gen. evankeliointinsa
genitive evankeliointinsa evankeliointiensa
partitive evankeliointiaan
evankeliointiansa
evankeliointejaan
evankeliointejansa
inessive evankelioinnissaan
evankelioinnissansa
evankelioinneissaan
evankelioinneissansa
elative evankelioinnistaan
evankelioinnistansa
evankelioinneistaan
evankelioinneistansa
illative evankeliointiinsa evankeliointeihinsa
adessive evankelioinnillaan
evankelioinnillansa
evankelioinneillaan
evankelioinneillansa
ablative evankelioinniltaan
evankelioinniltansa
evankelioinneiltaan
evankelioinneiltansa
allative evankelioinnilleen
evankelioinnillensa
evankelioinneilleen
evankelioinneillensa
essive evankeliointinaan
evankeliointinansa
evankeliointeinaan
evankeliointeinansa
translative evankelioinnikseen
evankelioinniksensa
evankelioinneikseen
evankelioinneiksensa
abessive evankelioinnittaan
evankelioinnittansa
evankelioinneittaan
evankelioinneittansa
instructive
comitative evankeliointeineen
evankeliointeinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.