availla

Finnish

Etymology

avata (“to open”) +‎ -illa (frequentative aspect)

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈɑʋɑi̯lːɑˣ/, [ˈɑ̝ʋɑ̝i̯lːɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑʋɑilːɑ
  • Syllabification(key): a‧vail‧la

Verb

availla

  1. (transitive, usually atelic) frequentative of avata (“to open”): to keep opening
    Toukokuussa Torquay virkistyy, kun rantahotellit availevat oviaan.
    In May the life returns to Torquay as the beach hotels open their doors one by one.
    Miksi sinä availet jääkaapin ovea?
    Why do you keep opening the door of that fridge?

Conjugation
Inflection of availla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. availen en availe 1st sing. olen availlut en ole availlut
2nd sing. availet et availe 2nd sing. olet availlut et ole availlut
3rd sing. availee ei availe 3rd sing. on availlut ei ole availlut
1st plur. availemme emme availe 1st plur. olemme availleet emme ole availleet
2nd plur. availette ette availe 2nd plur. olette availleet ette ole availleet
3rd plur. availevat eivät availe 3rd plur. ovat availleet eivät ole availleet
passive availlaan ei availla passive on availtu ei ole availtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. availin en availlut 1st sing. olin availlut en ollut availlut
2nd sing. availit et availlut 2nd sing. olit availlut et ollut availlut
3rd sing. availi ei availlut 3rd sing. oli availlut ei ollut availlut
1st plur. availimme emme availleet 1st plur. olimme availleet emme olleet availleet
2nd plur. availitte ette availleet 2nd plur. olitte availleet ette olleet availleet
3rd plur. availivat eivät availleet 3rd plur. olivat availleet eivät olleet availleet
passive availtiin ei availtu passive oli availtu ei ollut availtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. availisin en availisi 1st sing. olisin availlut en olisi availlut
2nd sing. availisit et availisi 2nd sing. olisit availlut et olisi availlut
3rd sing. availisi ei availisi 3rd sing. olisi availlut ei olisi availlut
1st plur. availisimme emme availisi 1st plur. olisimme availleet emme olisi availleet
2nd plur. availisitte ette availisi 2nd plur. olisitte availleet ette olisi availleet
3rd plur. availisivat eivät availisi 3rd plur. olisivat availleet eivät olisi availleet
passive availtaisiin ei availtaisi passive olisi availtu ei olisi availtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. availe älä availe 2nd sing. — —
3rd sing. availkoon älköön availko 3rd sing. olkoon availlut älköön olko availlut
1st plur. availkaamme älkäämme availko 1st plur. — —
2nd plur. availkaa älkää availko 2nd plur. — —
3rd plur. availkoot älkööt availko 3rd plur. olkoot availleet älkööt olko availleet
passive availtakoon älköön availtako passive olkoon availtu älköön olko availtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. availlen en availle 1st sing. lienen availlut en liene availlut
2nd sing. availlet et availle 2nd sing. lienet availlut et liene availlut
3rd sing. availlee ei availle 3rd sing. lienee availlut ei liene availlut
1st plur. availlemme emme availle 1st plur. lienemme availleet emme liene availleet
2nd plur. availlette ette availle 2nd plur. lienette availleet ette liene availleet
3rd plur. availlevat eivät availle 3rd plur. lienevät availleet eivät liene availleet
passive availtaneen ei availtane passive lienee availtu ei liene availtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st availla present availeva availtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st availlakseni availlaksemme
2nd availlaksesi availlaksenne
3rd availlakseen
availlaksensa
 past availlut availtu
2nd inessive2 availlessa availtaessa agent3 availema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st availlessani availlessamme
2nd availlessasi availlessanne
3rd availlessaan
availlessansa
 negative availematon
instructive availlen — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive availemassa —
elative availemasta —
illative availemaan —
adessive availemalla —
abessive availematta —
instructive availeman availtaman
4th4 verbal noun availeminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st availemaisillani availemaisillamme
2nd availemaisillasi availemaisillanne
3rd availemaisillaan
availemaisillansa

Derived terms
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.