asutus

Estonian

Etymology

From asutama + -us.

Noun

asutus (genitive asutuse, partitive asutust)

  1. institution, establishment

Inflection

Declension of asutus (ÕS type 11/harjutus, no gradation)
singular plural
nominative asutus asutused
accusative nom.
gen. asutuse
genitive asutuste
partitive asutust asutusi
illative asutusse
asutusesse
asutustesse
asutusisse
inessive asutuses asutustes
asutusis
elative asutusest asutustest
asutusist
allative asutusele asutustele
asutusile
adessive asutusel asutustel
asutusil
ablative asutuselt asutustelt
asutusilt
translative asutuseks asutusteks
asutusiks
terminative asutuseni asutusteni
essive asutusena asutustena
abessive asutuseta asutusteta
comitative asutusega asutustega

Finnish

Etymology

asuttaa + -us

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑsutus/, [ˈɑ̝s̠ut̪us̠]
  • Rhymes: -ɑsutus
  • Syllabification(key): a‧su‧tus

Noun

asutus

  1. settlement

Declension

Inflection of asutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative asutus asutukset
genitive asutuksen asutusten
asutuksien
partitive asutusta asutuksia
illative asutukseen asutuksiin
singular plural
nominative asutus asutukset
accusative nom. asutus asutukset
gen. asutuksen
genitive asutuksen asutusten
asutuksien
partitive asutusta asutuksia
inessive asutuksessa asutuksissa
elative asutuksesta asutuksista
illative asutukseen asutuksiin
adessive asutuksella asutuksilla
ablative asutukselta asutuksilta
allative asutukselle asutuksille
essive asutuksena asutuksina
translative asutukseksi asutuksiksi
abessive asutuksetta asutuksitta
instructive asutuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of asutus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative asutukseni asutukseni
accusative nom. asutukseni asutukseni
gen. asutukseni
genitive asutukseni asutusteni
asutuksieni
partitive asutustani asutuksiani
inessive asutuksessani asutuksissani
elative asutuksestani asutuksistani
illative asutukseeni asutuksiini
adessive asutuksellani asutuksillani
ablative asutukseltani asutuksiltani
allative asutukselleni asutuksilleni
essive asutuksenani asutuksinani
translative asutuksekseni asutuksikseni
abessive asutuksettani asutuksittani
instructive
comitative asutuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative asutuksesi asutuksesi
accusative nom. asutuksesi asutuksesi
gen. asutuksesi
genitive asutuksesi asutustesi
asutuksiesi
partitive asutustasi asutuksiasi
inessive asutuksessasi asutuksissasi
elative asutuksestasi asutuksistasi
illative asutukseesi asutuksiisi
adessive asutuksellasi asutuksillasi
ablative asutukseltasi asutuksiltasi
allative asutuksellesi asutuksillesi
essive asutuksenasi asutuksinasi
translative asutukseksesi asutuksiksesi
abessive asutuksettasi asutuksittasi
instructive
comitative asutuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative asutuksemme asutuksemme
accusative nom. asutuksemme asutuksemme
gen. asutuksemme
genitive asutuksemme asutustemme
asutuksiemme
partitive asutustamme asutuksiamme
inessive asutuksessamme asutuksissamme
elative asutuksestamme asutuksistamme
illative asutukseemme asutuksiimme
adessive asutuksellamme asutuksillamme
ablative asutukseltamme asutuksiltamme
allative asutuksellemme asutuksillemme
essive asutuksenamme asutuksinamme
translative asutukseksemme asutuksiksemme
abessive asutuksettamme asutuksittamme
instructive
comitative asutuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative asutuksenne asutuksenne
accusative nom. asutuksenne asutuksenne
gen. asutuksenne
genitive asutuksenne asutustenne
asutuksienne
partitive asutustanne asutuksianne
inessive asutuksessanne asutuksissanne
elative asutuksestanne asutuksistanne
illative asutukseenne asutuksiinne
adessive asutuksellanne asutuksillanne
ablative asutukseltanne asutuksiltanne
allative asutuksellenne asutuksillenne
essive asutuksenanne asutuksinanne
translative asutukseksenne asutuksiksenne
abessive asutuksettanne asutuksittanne
instructive
comitative asutuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative asutuksensa asutuksensa
accusative nom. asutuksensa asutuksensa
gen. asutuksensa
genitive asutuksensa asutustensa
asutuksiensa
partitive asutustaan
asutustansa
asutuksiaan
asutuksiansa
inessive asutuksessaan
asutuksessansa
asutuksissaan
asutuksissansa
elative asutuksestaan
asutuksestansa
asutuksistaan
asutuksistansa
illative asutukseensa asutuksiinsa
adessive asutuksellaan
asutuksellansa
asutuksillaan
asutuksillansa
ablative asutukseltaan
asutukseltansa
asutuksiltaan
asutuksiltansa
allative asutukselleen
asutuksellensa
asutuksilleen
asutuksillensa
essive asutuksenaan
asutuksenansa
asutuksinaan
asutuksinansa
translative asutuksekseen
asutukseksensa
asutuksikseen
asutuksiksensa
abessive asutuksettaan
asutuksettansa
asutuksittaan
asutuksittansa
instructive
comitative asutuksineen
asutuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.