arvolliin

Ingrian

Etymology

From arvo (“understanding”) +‎ -lliin.

Pronunciation
  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɑrʋolːine/, [ˈɑrʋŏ̞lʲˌlʲine̞]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈɑrʋolːiːn/, [ˈɑrʋo̞lːiːn]
  • Rhymes: -ine, -ɑrʋolːiːn
  • Hyphenation: ar‧vol‧liin

Adjective

arvolliin (comparative arvollisemp)

  1. understanding (showing compassion)

Declension
Declension of arvolliin (type 1/jokahiin, no gradation)
singular plural
nominative arvolliin arvolliset
genitive arvollisen arvollissiin
partitive arvollista, arvollist arvollissia
illative arvollissee arvollissii
inessive arvollises arvollisis
elative arvollisest arvollisist
allative arvolliselle arvollisille
adessive arvollisel arvollisil
ablative arvolliselt arvollisilt
translative arvolliseks arvollisiks
essive arvollisenna, arvollisseen arvollisinna, arvollissiin
exessive1) arvollisent arvollisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References
  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 21
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.