aie

See also: aïe, -aie, āi'è, and ái'è

English

Interjection

aie

  1. A cry of pain or distress.
    • 1927, Herbert Sherman Gorman, The Place Called Dagon, page 278:
      "Aie! Aie!" shouted the boy, his white face tossing from side to side and his eyes tightly closed.

Finnish

Etymology

From the verb aikoa + -e.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑi̯eˣ/, [ˈɑ̝i̯e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑie
  • Syllabification(key): ai‧e

Noun

aie

  1. An intention, intent.

Declension

Inflection of aie (Kotus type 48*D/hame, k- gradation)
nominative aie aikeet
genitive aikeen aikeiden
aikeitten
partitive aietta aikeita
illative aikeeseen aikeisiin
aikeihin
singular plural
nominative aie aikeet
accusative nom. aie aikeet
gen. aikeen
genitive aikeen aikeiden
aikeitten
partitive aietta aikeita
inessive aikeessa aikeissa
elative aikeesta aikeista
illative aikeeseen aikeisiin
aikeihin
adessive aikeella aikeilla
ablative aikeelta aikeilta
allative aikeelle aikeille
essive aikeena aikeina
translative aikeeksi aikeiksi
abessive aikeetta aikeitta
instructive aikein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of aie (Kotus type 48*D/hame, k- gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikeeni aikeeni
accusative nom. aikeeni aikeeni
gen. aikeeni
genitive aikeeni aikeideni
aikeitteni
partitive aiettani aikeitani
inessive aikeessani aikeissani
elative aikeestani aikeistani
illative aikeeseeni aikeisiini
aikeihini
adessive aikeellani aikeillani
ablative aikeeltani aikeiltani
allative aikeelleni aikeilleni
essive aikeenani aikeinani
translative aikeekseni aikeikseni
abessive aikeettani aikeittani
instructive
comitative aikeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikeesi aikeesi
accusative nom. aikeesi aikeesi
gen. aikeesi
genitive aikeesi aikeidesi
aikeittesi
partitive aiettasi aikeitasi
inessive aikeessasi aikeissasi
elative aikeestasi aikeistasi
illative aikeeseesi aikeisiisi
aikeihisi
adessive aikeellasi aikeillasi
ablative aikeeltasi aikeiltasi
allative aikeellesi aikeillesi
essive aikeenasi aikeinasi
translative aikeeksesi aikeiksesi
abessive aikeettasi aikeittasi
instructive
comitative aikeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikeemme aikeemme
accusative nom. aikeemme aikeemme
gen. aikeemme
genitive aikeemme aikeidemme
aikeittemme
partitive aiettamme aikeitamme
inessive aikeessamme aikeissamme
elative aikeestamme aikeistamme
illative aikeeseemme aikeisiimme
aikeihimme
adessive aikeellamme aikeillamme
ablative aikeeltamme aikeiltamme
allative aikeellemme aikeillemme
essive aikeenamme aikeinamme
translative aikeeksemme aikeiksemme
abessive aikeettamme aikeittamme
instructive
comitative aikeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikeenne aikeenne
accusative nom. aikeenne aikeenne
gen. aikeenne
genitive aikeenne aikeidenne
aikeittenne
partitive aiettanne aikeitanne
inessive aikeessanne aikeissanne
elative aikeestanne aikeistanne
illative aikeeseenne aikeisiinne
aikeihinne
adessive aikeellanne aikeillanne
ablative aikeeltanne aikeiltanne
allative aikeellenne aikeillenne
essive aikeenanne aikeinanne
translative aikeeksenne aikeiksenne
abessive aikeettanne aikeittanne
instructive
comitative aikeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikeensa aikeensa
accusative nom. aikeensa aikeensa
gen. aikeensa
genitive aikeensa aikeidensa
aikeittensa
partitive aiettaan
aiettansa
aikeitaan
aikeitansa
inessive aikeessaan
aikeessansa
aikeissaan
aikeissansa
elative aikeestaan
aikeestansa
aikeistaan
aikeistansa
illative aikeeseensa aikeisiinsa
aikeihinsa
adessive aikeellaan
aikeellansa
aikeillaan
aikeillansa
ablative aikeeltaan
aikeeltansa
aikeiltaan
aikeiltansa
allative aikeelleen
aikeellensa
aikeilleen
aikeillensa
essive aikeenaan
aikeenansa
aikeinaan
aikeinansa
translative aikeekseen
aikeeksensa
aikeikseen
aikeiksensa
abessive aikeettaan
aikeettansa
aikeittaan
aikeittansa
instructive
comitative aikeineen
aikeinensa

Derived terms

compounds

Further reading

French

Pronunciation

  • IPA(key): /ɛ/
  • (file)
  • Rhymes:

Verb

aie

  1. inflection of avoir:
    1. first-person singular present subjunctive
    2. second-person singular present imperative

Italian

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈa.je/
  • Rhymes: -aje
  • Hyphenation: à‧ie

Noun

aie f pl

  1. plural of aia

Old French

Alternative forms

  • aïe (diaereses not universally used in transcriptions of Old French)

Noun

aie oblique singular, f (oblique plural aies, nominative singular aie, nominative plural aies)

  1. Alternative form of aide

References

  • Godefroy, Frédéric, Dictionnaire de l’ancienne langue française et de tous ses dialectes du IXe au XVe siècle (1881) (aie)

Woi

Noun

aie

  1. foot
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.