ahavoittaa

Finnish

Etymology

Originally ahavoida + -ttaa, though may be understood as ahava + -oittaa.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑhɑʋoi̯tːɑːˣ/, [ˈɑ̝ɦɑ̝ˌʋo̞i̯t̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -oitːɑː
  • Syllabification(key): a‧ha‧voit‧taa

Verb

ahavoittaa

  1. (transitive) to chap (of wind or sunlight, e.g. lips: to tan or blow dry and parched)

Conjugation

Inflection of ahavoittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ahavoitan en ahavoita 1st sing. olen ahavoittanut en ole ahavoittanut
2nd sing. ahavoitat et ahavoita 2nd sing. olet ahavoittanut et ole ahavoittanut
3rd sing. ahavoittaa ei ahavoita 3rd sing. on ahavoittanut ei ole ahavoittanut
1st plur. ahavoitamme emme ahavoita 1st plur. olemme ahavoittaneet emme ole ahavoittaneet
2nd plur. ahavoitatte ette ahavoita 2nd plur. olette ahavoittaneet ette ole ahavoittaneet
3rd plur. ahavoittavat eivät ahavoita 3rd plur. ovat ahavoittaneet eivät ole ahavoittaneet
passive ahavoitetaan ei ahavoiteta passive on ahavoitettu ei ole ahavoitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ahavoitin en ahavoittanut 1st sing. olin ahavoittanut en ollut ahavoittanut
2nd sing. ahavoitit et ahavoittanut 2nd sing. olit ahavoittanut et ollut ahavoittanut
3rd sing. ahavoitti ei ahavoittanut 3rd sing. oli ahavoittanut ei ollut ahavoittanut
1st plur. ahavoitimme emme ahavoittaneet 1st plur. olimme ahavoittaneet emme olleet ahavoittaneet
2nd plur. ahavoititte ette ahavoittaneet 2nd plur. olitte ahavoittaneet ette olleet ahavoittaneet
3rd plur. ahavoittivat eivät ahavoittaneet 3rd plur. olivat ahavoittaneet eivät olleet ahavoittaneet
passive ahavoitettiin ei ahavoitettu passive oli ahavoitettu ei ollut ahavoitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ahavoittaisin en ahavoittaisi 1st sing. olisin ahavoittanut en olisi ahavoittanut
2nd sing. ahavoittaisit et ahavoittaisi 2nd sing. olisit ahavoittanut et olisi ahavoittanut
3rd sing. ahavoittaisi ei ahavoittaisi 3rd sing. olisi ahavoittanut ei olisi ahavoittanut
1st plur. ahavoittaisimme emme ahavoittaisi 1st plur. olisimme ahavoittaneet emme olisi ahavoittaneet
2nd plur. ahavoittaisitte ette ahavoittaisi 2nd plur. olisitte ahavoittaneet ette olisi ahavoittaneet
3rd plur. ahavoittaisivat eivät ahavoittaisi 3rd plur. olisivat ahavoittaneet eivät olisi ahavoittaneet
passive ahavoitettaisiin ei ahavoitettaisi passive olisi ahavoitettu ei olisi ahavoitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ahavoita älä ahavoita 2nd sing.
3rd sing. ahavoittakoon älköön ahavoittako 3rd sing. olkoon ahavoittanut älköön olko ahavoittanut
1st plur. ahavoittakaamme älkäämme ahavoittako 1st plur.
2nd plur. ahavoittakaa älkää ahavoittako 2nd plur.
3rd plur. ahavoittakoot älkööt ahavoittako 3rd plur. olkoot ahavoittaneet älkööt olko ahavoittaneet
passive ahavoitettakoon älköön ahavoitettako passive olkoon ahavoitettu älköön olko ahavoitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ahavoittanen en ahavoittane 1st sing. lienen ahavoittanut en liene ahavoittanut
2nd sing. ahavoittanet et ahavoittane 2nd sing. lienet ahavoittanut et liene ahavoittanut
3rd sing. ahavoittanee ei ahavoittane 3rd sing. lienee ahavoittanut ei liene ahavoittanut
1st plur. ahavoittanemme emme ahavoittane 1st plur. lienemme ahavoittaneet emme liene ahavoittaneet
2nd plur. ahavoittanette ette ahavoittane 2nd plur. lienette ahavoittaneet ette liene ahavoittaneet
3rd plur. ahavoittanevat eivät ahavoittane 3rd plur. lienevät ahavoittaneet eivät liene ahavoittaneet
passive ahavoitettaneen ei ahavoitettane passive lienee ahavoitettu ei liene ahavoitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ahavoittaa present ahavoittava ahavoitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ahavoittaakseni ahavoittaaksemme
2nd ahavoittaaksesi ahavoittaaksenne
3rd ahavoittaakseen
ahavoittaaksensa
past ahavoittanut ahavoitettu
2nd inessive2 ahavoittaessa ahavoitettaessa agent3 ahavoittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ahavoittaessani ahavoittaessamme
2nd ahavoittaessasi ahavoittaessanne
3rd ahavoittaessaan
ahavoittaessansa
negative ahavoittamaton
instructive ahavoittaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form ahavoittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive ahavoittamassa
elative ahavoittamasta
illative ahavoittamaan
adessive ahavoittamalla
abessive ahavoittamatta
instructive ahavoittaman ahavoitettaman
4th4 verbal noun ahavoittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ahavoittamaisillani ahavoittamaisillamme
2nd ahavoittamaisillasi ahavoittamaisillanne
3rd ahavoittamaisillaan
ahavoittamaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.