Rytinki

Finnish

Etymology

ryti +‎ -nki[1]

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈrytiŋki/, [ˈryt̪iŋk̟i]
  • Rhymes: -ytiŋki
  • Syllabification(key): Ry‧tin‧ki

Proper noun

Rytinki

  1. a Finnish surname

Declension
Inflection of Rytinki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
nominative Rytinki Rytingit
genitive Rytingin Rytinkien
partitive Rytinkiä Rytinkejä
illative Rytinkiin Rytinkeihin
singular plural
nominative Rytinki Rytingit
accusative nom. Rytinki Rytingit
gen. Rytingin
genitive Rytingin Rytinkien
partitive Rytinkiä Rytinkejä
inessive Rytingissä Rytingeissä
elative Rytingistä Rytingeistä
illative Rytinkiin Rytinkeihin
adessive Rytingillä Rytingeillä
ablative Rytingiltä Rytingeiltä
allative Rytingille Rytingeille
essive Rytinkinä Rytinkeinä
translative Rytingiksi Rytingeiksi
abessive Rytingittä Rytingeittä
instructive — Rytingein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Rytinki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Rytinkini Rytinkini
accusative nom. Rytinkini Rytinkini
gen. Rytinkini
genitive Rytinkini Rytinkieni
partitive Rytinkiäni Rytinkejäni
inessive Rytingissäni Rytingeissäni
elative Rytingistäni Rytingeistäni
illative Rytinkiini Rytinkeihini
adessive Rytingilläni Rytingeilläni
ablative Rytingiltäni Rytingeiltäni
allative Rytingilleni Rytingeilleni
essive Rytinkinäni Rytinkeinäni
translative Rytingikseni Rytingeikseni
abessive Rytingittäni Rytingeittäni
instructive — —
comitative — Rytinkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Rytinkisi Rytinkisi
accusative nom. Rytinkisi Rytinkisi
gen. Rytinkisi
genitive Rytinkisi Rytinkiesi
partitive Rytinkiäsi Rytinkejäsi
inessive Rytingissäsi Rytingeissäsi
elative Rytingistäsi Rytingeistäsi
illative Rytinkiisi Rytinkeihisi
adessive Rytingilläsi Rytingeilläsi
ablative Rytingiltäsi Rytingeiltäsi
allative Rytingillesi Rytingeillesi
essive Rytinkinäsi Rytinkeinäsi
translative Rytingiksesi Rytingeiksesi
abessive Rytingittäsi Rytingeittäsi
instructive — —
comitative — Rytinkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Rytinkimme Rytinkimme
accusative nom. Rytinkimme Rytinkimme
gen. Rytinkimme
genitive Rytinkimme Rytinkiemme
partitive Rytinkiämme Rytinkejämme
inessive Rytingissämme Rytingeissämme
elative Rytingistämme Rytingeistämme
illative Rytinkiimme Rytinkeihimme
adessive Rytingillämme Rytingeillämme
ablative Rytingiltämme Rytingeiltämme
allative Rytingillemme Rytingeillemme
essive Rytinkinämme Rytinkeinämme
translative Rytingiksemme Rytingeiksemme
abessive Rytingittämme Rytingeittämme
instructive — —
comitative — Rytinkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Rytinkinne Rytinkinne
accusative nom. Rytinkinne Rytinkinne
gen. Rytinkinne
genitive Rytinkinne Rytinkienne
partitive Rytinkiänne Rytinkejänne
inessive Rytingissänne Rytingeissänne
elative Rytingistänne Rytingeistänne
illative Rytinkiinne Rytinkeihinne
adessive Rytingillänne Rytingeillänne
ablative Rytingiltänne Rytingeiltänne
allative Rytingillenne Rytingeillenne
essive Rytinkinänne Rytinkeinänne
translative Rytingiksenne Rytingeiksenne
abessive Rytingittänne Rytingeittänne
instructive — —
comitative — Rytinkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative Rytinkinsä Rytinkinsä
accusative nom. Rytinkinsä Rytinkinsä
gen. Rytinkinsä
genitive Rytinkinsä Rytinkiensä
partitive Rytinkiään
Rytinkiänsä		 Rytinkejään
Rytinkejänsä
inessive Rytingissään
Rytingissänsä		 Rytingeissään
Rytingeissänsä
elative Rytingistään
Rytingistänsä		 Rytingeistään
Rytingeistänsä
illative Rytinkiinsä Rytinkeihinsä
adessive Rytingillään
Rytingillänsä		 Rytingeillään
Rytingeillänsä
ablative Rytingiltään
Rytingiltänsä		 Rytingeiltään
Rytingeiltänsä
allative Rytingilleen
Rytingillensä		 Rytingeilleen
Rytingeillensä
essive Rytinkinään
Rytinkinänsä		 Rytinkeinään
Rytinkeinänsä
translative Rytingikseen
Rytingiksensä		 Rytingeikseen
Rytingeiksensä
abessive Rytingittään
Rytingittänsä		 Rytingeittään
Rytingeittänsä
instructive — —
comitative — Rytinkeineen
Rytinkeinensä

Statistics
  • Rytinki is the 3514th (tied with 13 other surnames) most common surname in Finland, belonging to 219 individuals, according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

References
  1. Mikkonen, Pirjo, Paikkala, Sirkka (2000) Sukunimet, Helsinki: Otava, →ISBN
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.