Martta

See also: martta

Finnish

Etymology

From Latin Martha, from Ancient Greek Μάρθα (Mártha), from Aramaic מַרְתָּא (martā, the mistress).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑrtːɑ/, [ˈmɑ̝rt̪ːɑ̝]
  • Rhymes: -ɑrtːɑ
  • Syllabification(key): Mart‧ta

Proper noun

Martta

  1. Martha (biblical character)
    • 1938, The Holy Bible, Luke 10:41-42:
      Herra vastasi ja sanoi hänelle: "Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit ja hätäilet, mutta tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa. Maria on valinnut hyvän osan, jota ei häneltä oteta pois."
      And Jesus answered and said to her, "Martha, Martha, you are worried and troubled about many things. But one thing is needed, and Mary has chosen that good part, which will not be taken away from her."
  2. a female given name from Aramaic
    • 1864, Aleksis Kivi, Nummisuutarit, SKS(1956), act I:
      Takanain se on, mutta edessäni on se kuuluisa suutarin Martta ja tässä on ottotyttärensä sulhainen, Kristo, nuori ja uljas seppä.
      It is behind me, yet in front of me lies the noted Martta, wife of the cobbler, and here stands her adopted daughter's groom, Kristo, the young and valiant smith.
    • 1961, Maria Partanen, Valkeat talot, WSOY, page 84:
      Kun setä sanoi: minä kastan sinut Martta-Helena, minä juoksin taas makuukamariin ja itkin ihan sillä minä olin niin iloinen, niin iloinen kun vauva sai ihan ihmisen nimen. Mutta kun Rea-serkku ei osannut sanoa sillä tavalla vaan sanoi Hentta-Malena, tuli Martta-Helenasta Malena.
      When the man said: I christen you Martta-Helena, I ran back to the bedroom and cried since I was happy, so happy that the baby got a proper name. But when cousin Rea didn't quite know how to say it and said Hentta-Malena, Martta-Helena became Malena.
    • 2018, Ritva Hellsten, Lea, Aviador, →ISBN, page 87:
      Martta siellä on, vastaan, yhtäkkiä ylpeänä. ―Vai Martta, onpas erinomainen nimi. Tuleva toimen nainen!
      It's Martta, I respond, with sudden pride. ―Oh, Martta, what an excellent name. A future woman who gets things done!

Declension

Inflection of Martta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation)
nominative Martta Martat
genitive Martan Marttojen
partitive Marttaa Marttoja
illative Marttaan Marttoihin
singular plural
nominative Martta Martat
accusative nom. Martta Martat
gen. Martan
genitive Martan Marttojen
Marttainrare
partitive Marttaa Marttoja
inessive Martassa Martoissa
elative Martasta Martoista
illative Marttaan Marttoihin
adessive Martalla Martoilla
ablative Martalta Martoilta
allative Martalle Martoille
essive Marttana Marttoina
translative Martaksi Martoiksi
abessive Martatta Martoitta
instructive Martoin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Martta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Marttani Marttani
accusative nom. Marttani Marttani
gen. Marttani
genitive Marttani Marttojeni
Marttainirare
partitive Marttaani Marttojani
inessive Martassani Martoissani
elative Martastani Martoistani
illative Marttaani Marttoihini
adessive Martallani Martoillani
ablative Martaltani Martoiltani
allative Martalleni Martoilleni
essive Marttanani Marttoinani
translative Martakseni Martoikseni
abessive Martattani Martoittani
instructive
comitative Marttoineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative Marttasi Marttasi
accusative nom. Marttasi Marttasi
gen. Marttasi
genitive Marttasi Marttojesi
Marttaisirare
partitive Marttaasi Marttojasi
inessive Martassasi Martoissasi
elative Martastasi Martoistasi
illative Marttaasi Marttoihisi
adessive Martallasi Martoillasi
ablative Martaltasi Martoiltasi
allative Martallesi Martoillesi
essive Marttanasi Marttoinasi
translative Martaksesi Martoiksesi
abessive Martattasi Martoittasi
instructive
comitative Marttoinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative Marttamme Marttamme
accusative nom. Marttamme Marttamme
gen. Marttamme
genitive Marttamme Marttojemme
Marttaimmerare
partitive Marttaamme Marttojamme
inessive Martassamme Martoissamme
elative Martastamme Martoistamme
illative Marttaamme Marttoihimme
adessive Martallamme Martoillamme
ablative Martaltamme Martoiltamme
allative Martallemme Martoillemme
essive Marttanamme Marttoinamme
translative Martaksemme Martoiksemme
abessive Martattamme Martoittamme
instructive
comitative Marttoinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative Marttanne Marttanne
accusative nom. Marttanne Marttanne
gen. Marttanne
genitive Marttanne Marttojenne
Marttainnerare
partitive Marttaanne Marttojanne
inessive Martassanne Martoissanne
elative Martastanne Martoistanne
illative Marttaanne Marttoihinne
adessive Martallanne Martoillanne
ablative Martaltanne Martoiltanne
allative Martallenne Martoillenne
essive Marttananne Marttoinanne
translative Martaksenne Martoiksenne
abessive Martattanne Martoittanne
instructive
comitative Marttoinenne
third-person possessor
singular plural
nominative Marttansa Marttansa
accusative nom. Marttansa Marttansa
gen. Marttansa
genitive Marttansa Marttojensa
Marttainsarare
partitive Marttaansa Marttojaan
Marttojansa
inessive Martassaan
Martassansa
Martoissaan
Martoissansa
elative Martastaan
Martastansa
Martoistaan
Martoistansa
illative Marttaansa Marttoihinsa
adessive Martallaan
Martallansa
Martoillaan
Martoillansa
ablative Martaltaan
Martaltansa
Martoiltaan
Martoiltansa
allative Martalleen
Martallensa
Martoilleen
Martoillensa
essive Marttanaan
Marttanansa
Marttoinaan
Marttoinansa
translative Martakseen
Martaksensa
Martoikseen
Martoiksensa
abessive Martattaan
Martattansa
Martoittaan
Martoittansa
instructive
comitative Marttoineen
Marttoinensa

Derived terms

Statistics

  • Martta is the 165th most common female given name in Finland, belonging to 4,015 female individuals (and as a middle name to 2,929 more), according to February 2023 data from the Digital and Population Data Services Agency of Finland.

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.