Kiiminki

Finnish

Etymology

From kiimi- + -nki, i.e. named after a swamp used by black grouses for mating displays.[1]

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːmiŋki/, [ˈk̟iːmiŋk̟i]
  • Rhymes: -iːmiŋki
  • Syllabification(key): Kii‧min‧ki

Proper noun

Kiiminki

  1. A former municipality in North Ostrobothnia, Finland; now part of Oulu.
  2. A village in the municipality of Oulu.

Declension

Inflection of Kiiminki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
nominative Kiiminki
genitive Kiimingin
partitive Kiiminkiä
illative Kiiminkiin
singular plural
nominative Kiiminki
accusative nom. Kiiminki
gen. Kiimingin
genitive Kiimingin
partitive Kiiminkiä
inessive Kiimingissä
elative Kiimingistä
illative Kiiminkiin
adessive Kiimingillä
ablative Kiimingiltä
allative Kiimingille
essive Kiiminkinä
translative Kiimingiksi
abessive Kiimingittä
instructive
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of Kiiminki (Kotus type 5*G/risti, nk-ng gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative Kiiminkini
accusative nom. Kiiminkini
gen. Kiiminkini
genitive Kiiminkini
partitive Kiiminkiäni
inessive Kiimingissäni
elative Kiimingistäni
illative Kiiminkiini
adessive Kiimingilläni
ablative Kiimingiltäni
allative Kiimingilleni
essive Kiiminkinäni
translative Kiimingikseni
abessive Kiimingittäni
instructive
comitative
second-person singular possessor
singular plural
nominative Kiiminkisi
accusative nom. Kiiminkisi
gen. Kiiminkisi
genitive Kiiminkisi
partitive Kiiminkiäsi
inessive Kiimingissäsi
elative Kiimingistäsi
illative Kiiminkiisi
adessive Kiimingilläsi
ablative Kiimingiltäsi
allative Kiimingillesi
essive Kiiminkinäsi
translative Kiimingiksesi
abessive Kiimingittäsi
instructive
comitative
first-person plural possessor
singular plural
nominative Kiiminkimme
accusative nom. Kiiminkimme
gen. Kiiminkimme
genitive Kiiminkimme
partitive Kiiminkiämme
inessive Kiimingissämme
elative Kiimingistämme
illative Kiiminkiimme
adessive Kiimingillämme
ablative Kiimingiltämme
allative Kiimingillemme
essive Kiiminkinämme
translative Kiimingiksemme
abessive Kiimingittämme
instructive
comitative
second-person plural possessor
singular plural
nominative Kiiminkinne
accusative nom. Kiiminkinne
gen. Kiiminkinne
genitive Kiiminkinne
partitive Kiiminkiänne
inessive Kiimingissänne
elative Kiimingistänne
illative Kiiminkiinne
adessive Kiimingillänne
ablative Kiimingiltänne
allative Kiimingillenne
essive Kiiminkinänne
translative Kiimingiksenne
abessive Kiimingittänne
instructive
comitative
third-person possessor
singular plural
nominative Kiiminkinsä
accusative nom. Kiiminkinsä
gen. Kiiminkinsä
genitive Kiiminkinsä
partitive Kiiminkiään
Kiiminkiänsä
inessive Kiimingissään
Kiimingissänsä
elative Kiimingistään
Kiimingistänsä
illative Kiiminkiinsä
adessive Kiimingillään
Kiimingillänsä
ablative Kiimingiltään
Kiimingiltänsä
allative Kiimingilleen
Kiimingillensä
essive Kiiminkinään
Kiiminkinänsä
translative Kiimingikseen
Kiimingiksensä
abessive Kiimingittään
Kiimingittänsä
instructive
comitative

The internal locative cases (inessive, illative and elative) are used with this place name when referring to a location; for example, "in Kiiminki" is Kiimingissä.

Derived terms

compounds

References

  1. Sirkka Paikkala, editor (2007), Suomalainen paikannimikirja [Book of Finnish Place names] (in Finnish), Helsinki: Karttakeskus, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, →ISBN
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.